STRADA-hanke perustui Kouvolan asemaan valtakunnallisesti merkittävänä sotilashistorian ja varuskuntien paikkakuntana, jonka pitkä sotilasperinne oli kuitenkin käyttämätön voimavara alueen tuotteistamisessa. Hankkeen toteuttamisen aikaan Kouvola oli Suomen suurin varuskunta, jossa työskenteli noin 1300 henkilökuntaan kuuluvaa. Silloisten tilastojen mukaan vuosittain asepalveluksen suoritti yli 4 000 varusmiestä, ja saman verran reserviläisiä kävi harjoituksissa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa jossain Kouvolan alueen joukko-osastossa.
STRADA-hankkeessa toteutetut toimenpiteet tähtäsivät alueen kulttuuri- ja historiamatkailun sekä sähköisten matkailuinformaatiopalveluiden kehittämiseen. Kulttuuri- ja historiamatkailuyhteistyön kehittämistä lähestyttiin sotilashistorian kautta.
Hankeen keskeisin toimenpide oli tutkimus, joka tarkastelee sotilashistoriaa Kouvolan kaupungin näkökulmasta. Tutkimus alkaa Turun rauhasta, etenee Kustaan sotien kautta Venäjän vallan aikaisten varuskuntien rakentamiseen ja viime sotien pommituksiin. Lisäksi kerrotaan Kasarminmäen, Korian, Utin ja Vekaranjärven varuskuntien historia ja kehitys. Tutkimus huomioi myös alueen kytkökset kansainväliseen politiikkaan. Tutkimus toimi käsikirjoituksena, joka voitiin tuotteistamaan edelleen tiedotus- ja matkailutarkoituksiin.
Hankkeen tavoitteena oli, että Pohjois-Kymenlaaksoon syntyy valtakunnallinen matkailutie, jonka ympärillä on sotilashistoriaan liittyviä kohteita ja palveluja, jotka mahdollistavat matkailutoimintaa alueilla. Hanke päättyi 1.3.2012.
