Hankkeessa tuotetaan historiateos Kymenlaaksosta.
Kymenlaakson maakuntahistorian keskeisin tavoite on kuvata alueen ominaispiirteiden hahmottuminen ja sen kehitys nykyiseksi talousmaakunnaksi. Myös maakuntaidentiteetin vähittäinen kehitys on tärkeä osa tätä problematiikkaa. Taloudellisten tekijöiden ohella (Pohjois-Kymenlaakson ja Kotkan alueen teollistuminen, Haminan ja Viipurin vaikutusalueiden kehitys, Pietarin radan valmistuminen) siihen vaikutti myös maakunnallisen sanomalehdistön synty ja muut vähitellen hahmottuvan kansalaisyhteiskunnan instituutiot.
Yksi maakunnan erityispiirteitä on pitkään ollut sen taloudellinen ja kulttuurinen monimuotoisuus alueena, jolla ovat kohdanneet niin hämäläinen ja karjalainen kansankulttuuri kuin myös rannikon ja sisämaan erilaiset talousmuodot; sitä ovat myös halkoneet erilaiset hallintorajat ja jopa valtakunnanrajat. Yhtä tärkeätä on todeta, että Kymenlaakso on vuosisatojen ajan ollut myös eri suunnilta tulleiden muuttoliikkeiden kohteena.
Kymenlaakson historiaa rytmittää joukko murrosaikoja, sellaisia kuin ruotsalaisten maahantulo 1300-luvun alussa, 25-vuotinen Venäjän-sota 1500-luvun lopulla, suuri Pohjan sota ja pikkuviha, maakunnan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan, Suomen itsenäistyminen ja Pietarin-yhteyksien totaalinen katkeaminen sekä toinen maailmansota.
Historiateoksen rakenne:
I. Topografia, luonto ja kulttuurimaantiede
II. Esihistoria
III. Länsi-Karjalan valloitus ja ruotsalaisten maahanmuutto
IV. Keskiaika (1550-1570-luvuille)
V. Venäjän sota ja väestökadon aika
VI. 1600-luku
VII. Raja harppaa länteen (Pohjan sota ja pikkuviha)
VIII. Vanhan Suomen aika
IX. Rajakuvernementista suuriruhtinaanmaan osaksi
X. Uudenaikaisen teollisuuden synty
XI. Suomen itsenäistyminen ja itärajan sulkeutuminen (ml. vuoden 1918 tapahtumat)
XII. Teollisen kasvun aika
XIII. Talvisota ja jatkosota Kymenlaaksosta tulee jälleen rajamaakunta
XIV. Teollisesta jälkiteolliseen yhteiskuntaan
XV. N. 1990-2010
