Viherkatot ovat maailmalla nopeasti yleistyvä keino vähentää kaupungistumisesta ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvia ympäristöhaittoja kuten lämpösaarekeilmiötä, ilman ja vesien saastumista, tulvavesipulsseja, helleaaltoja ja meluisuutta. Viherkatoista saatavat hyödyt ovat suurimmillaan kaupungeissa, joissa kattopinta-ala on suuri ympäröiviin alueisiin nähden. Viherkattojen avulla voidaan tuottaa kaupungeille ekosysteemipalveluja. Ne vähentävät säiden ääri-ilmiöistä aiheutuvia haittoja esimerkiksi vähentämällä hulevesien määrää. Ne myös lisäävät luontoa ja sen monimuotoisuutta, esteettisiä kokemuksia sekä psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.
Maailman metropoleissa rakennetaan yhä enemmän viherkattoja ja ne nähdään tärkeänä osana kestävää kehitystä. Viherkatoilla voidaan erittäin hyvin vastata kiristyviin kiinteistöjen energiankulutuksen ja hulevesien hallinnan vaatimuksiin myös Suomessa.
Kaavoituksessa ja rakennussuunnittelussa tarvittava perustiedon puute hidastaa viherkattojen laajamittaista käyttöönottoa. Viherkattotyypit vaihtelevat suuresti niiden käyttötarkoituksen mukaan. Niiden ominaisuudet, vaatimukset ja hyödyt poikkeavat toisistaan ja parhaan ratkaisun valitseminen kulloiseenkin paikkaan on haastavaa. Riittävän ohjeistuksen puuttuessa saatetaan päätyä toimimattomiin, pahimmassa tapauksessa jopa haitallisiin ratkaisuihin ja viherkattojen tarjoamat optimaaliset hyödyt jäävät saavuttamatta. Viherkattojen rakennetyyppien luokittelu, joka huomioi suomalaisen ilmaston ja erityispiirteet vähentää tällaisten virhearviointien mahdollisuutta.
Hanke toteutettiin 1.3.2013–31.8.2014.
