Työyhteisösovittelu auttaa ylläpitämään työhyvinvointia

Päivitetty viimeksi:

Erilaiset konfliktit työyhteisössä ovat yleisiä alasta riippumatta, ja stressin kuormittamassa arjessa herkkyys jännitteiden ja riitatilanteiden syntymiselle kasvaa. Jotta kaikkien työhyvinvointi pysyisi yllä, on työpaikan konflikteja osattava ratkoa ja myös ehkäistä ennalta. Yksi väline konfliktitilanteiden selvittelyyn on työyhteisösovittelu.

Lokakuun alussa järjestetyssä HY+aamussa keskusteltiin työyhteisön konfliktitilanteista ja niiden käsittelystä työyhteisösovittelun keinoin. Tärkeää aihetta oli alustamassa työ- ja organisaatiopsykologiaan erikoistunut ratkaisu- ja voimavarakeskeinen valmentaja, psykoterapeutti ja työyhteisösovittelija Saara Remes.

Kokosimme alle Remeksen alustuksesta tärkeitä huomioita ja vinkkejä työyhteisön konfliktien ratkomiseen ja ennaltaehkäisyyn. Niistä on apua kaikille työyhteisön hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille.

Sovittelu välineenä työyhteisön konfliktien selvittämisessä

Saara Remeksen mukaan sovittelu on yhteyden rakentamista toiseen ihmiseen. Työyhteisösovittelussa on kyse siitä, että puolueeton henkilö eli sovittelija auttaa riidan osapuolia löytämään ratkaisun, joka tyydyttää kaikkia.

Sovittelutilanteessa on huolehdittava siitä, ettei kukaan osapuolista ajaudu puolustuskannalle, sillä se johtaa helposti syyttelykierteeseen. Konflikti ei ratkea sillä, että osapuolet listaavat syytöksiä toisiaan vastaan.

Kuten Remes tuo esiin, konfliktitilannetta kannattaakin lähestyä positiivisen kautta: sen sijaan että puhuttaisiin epätoivotuista toimintatavoista, pyydetään konfliktin osapuolia kertomaan, mitä he toivoisivat toisen tekevän. Tällöin molempien osapuolien tarpeet nousevat esiin.

Kun riidan osapuolet kertovat, mitä toivoisivat toisen tekevän, huomataan tarpeiden usein olevan melko samanlaiset.

Remes käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa toinen osapuoli syyttää päälle puhumisesta ja keskeyttämisestä ja toinen taas siitä, että vastapuoli ei anna suunvuoroa. Kun tilannetta katsotaan toivotun käyttäytymisen kautta, huomataan että kumpikin osapuoli haluaisi toisen kuuntelevan paremmin.

Remeksen mukaan ihmisten tunteiden taustalla on seitsemän perustarvetta:

  1. arvostus
  2. kiinnostus
  3. ymmärrys
  4. hallinta
  5. edistyminen
  6. reiluus
  7. mielekkyys

Työyhteisösovittelun tekniikassa on pohjimmiltaan kyse siitä, että sovittelussa olevien henkilöiden kanssa pyritään yllä mainittuihin tarpeisiin. Ne ovat sellaisia, joita kaikki toivovat, mutta saattavat lähestyä niitä erilaisista näkökulmista.

Remeksen mukaan sovittelun yksi keskeinen elementti on se, että riitatilanteessa asiasta keskustellaan asianomaisten kesken. Jos konfliktia käsitellään pelkästään ulkopuolisten kanssa, tilanteeseen ei saada muutosta.

Kitkaa aiheuttava asia on siis nostettava esiin, ja asian esille tuomiseen on annettava tukea. Jos esimerkiksi kollega tulee kertomaan jo tapahtuneesta riitatilanteesta, olisi häntä hyvä kannustaa keskustelemaan asiasta asianomaisten kanssa. Lisäksi on tärkeää tarjoutua auttamaan parhaansa mukaan.

Konfliktien selvittelyssä on hyvä muistaa, että ihmisten täytyy saada kuulluksi tulemisen kokemus ennen kuin he voivat itse kuunnella.

Kuinka työpaikan konflikteja voidaan ennaltaehkäistä?

Kun yllä mainitut seitsemän tunteiden taustalla olevaa perustarvetta eivät täyty, sillä on vaikutusta ihmisen mielialaan ja koko olemukseen. Esimerkiksi hallinnan tunteen puute on Remeksen mukaan yleistä nykytyöelämässä, mikä johtuu varmasti osittain työelämän nopeasta muutoksesta.

Työpaikalla riidan osapuolet harvoin haluavat tosissaan olla toisilleen hankalia tai ilkeitä, mutta stressi, kiire, kuormitus ja väsymys ovat konflikteille otollinen kasvualusta. Väsyneenä kaikki viestit tulkitaan helposti negatiivisesti.

On hyvin erilaista työskennellä ihmisten kanssa, joilla on hallitsevana tunnetilana esimerkiksi pelko tai väsymys, verrattuna ihmisiin, joiden perusmieliala on innostunut tai iloinen. Konfliktien ehkäisemisessä onkin tärkeää, että työhyvinvointia osataan johtaa ja että sisäinen viestintä toimii saumattomasti.

Konfliktien ennaltaehkäisyssä yksi olennainen tekijä on arvostuksen osoittaminen muita kohtaan. Remes antaa kolme vinkkiä, miten jokainen voi osoittaa arvostusta työpaikalla:

  1. Sano “kiitos” tai kiitä jollain muulla tavalla.
  2. Ole läsnä ja kuuntele.
  3. Kiinnitä huomiota äänensävyyn ja tapaan, jolla puhut.

Näiden yksinkertaisten vinkkien avulla päästään konfliktien ennaltaehkäisyssä jo pitkälle.

Kirjoittaja: Saara Kankainen

 

Työpaikan konfliktien ratkaisemiseen ja ennaltaehkäisyyn saa apua HY+:n koulutuksista. Voit tutustua esimerkiksi organisaatiolle räätälöitäviin ratkaisuihin tai seuraaviin avoimiin koulutuksiin: Työyhteisösovittelun diploma ja Restoratiivinen kohtaaminen työyhteisön voimavarana.

Jätä kommentti

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!

ISKIKÖ TIEDONJANO?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta? Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Pysyttele askeleen edellä ja tilaa noin kerran kuussa lähtevä uutiskirjeemme, johon on koottu tuoreinta täsmätietoa oman alasi koulutuksista ja ilmiöistä.

Kyllä! Haluan lisää tietoa!