FI | SV | EN

Opetusalan uudet hankkeet – ratkaisuja opetuksen haasteisiin

Opetusala on ollut uusien haasteiden edessä alkuvuodesta lähtien, kun kouluissa jouduttiin äkillisesti siirtymään etäopetukseen kaikilla luokka-asteilla. Etäopettamiseen liittyvän uuden opettelun lisäksi muuttuva maailma tuo mukanaan jatkuvasti lisää omaksuttavaa ja kouluarkeen implementoitavaa sisältöä.

HY+:ssa käynnistyy jälleen uusia Opetushallituksen rahoittamia koulutushankkeita, joiden avulla tuetaan opettajien ja muun opetusalan henkilöstön työtä. Tässä artikkelissa on tiivistetysti tietoa uusista hankkeista ja niihin liittyvistä koulutuksista.

Hyvinvointia kouluihin

Hyvinvointi kouluissa on yhtenä isona teemana HY+:n uusissa OPH:n rahoittamissa hankkeissa. Koronaepidemian tuomat rajoitukset, epätietoisuus ja kouluarjen muutokset ovat koetelleet niin oppilaiden, opettajien kuin koko kouluyhteisöjenkin hyvinvointia.

”Huoli sekä oppilaiden että kouluissa työskentelevien ammattilaisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista on osa oppilaitosten arkea”, toteaa HY+:n opetuksen ja oppimisen asiakkuuspäällikkö Selja Saarialho.

TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey) -tutkimuksen mukaan opettajat kokevat, että heidän työtään arvostetaan, mutta samalla opettajien työssäjaksaminen on heikentynyt.

OAJ:n teettämän opetusalan työolobarometrin mukaan 59 % vastaajista kokee, että töitä on liikaa erittäin tai melko usein. Terveydelle vaarallista työstressiä koetaan enemmän kuin muualla työelämässä, ja hallitsemattomat muutokset sekä oman työn hallitsemattomuus näyttävät lisäävän sitä.

Kouluhyvinvointikyselyssä oppilaiden hyvinvoinnin haasteina ovat nousseet muun muassa yksinäisyys, kuormittuneisuus ja tunne-elämän ongelmat. Vallitseva epidemiatilanne on lisäksi kasvattanut tutun ja turvallisen kouluarjen ja oman luokkayhteisön merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.

Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan hankkeessa Koulun kestävää hyvinvointia rakentamassa, jonka avulla vahvistetaan koulujen valmiuksia ja voimavaroja kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämistyössä. Hankkeessa toteutettava koulutus on suunnattu perusopetuksen opetushenkilöstölle ja oppilashuoltoryhmien jäsenille.

Peruskoulujen lisäksi hyvinvointi on otettu huomioon uusissa hankkeissa myös lukioiden näkökulmasta.

”Uudistunut lukiolaki edellyttää lukion opettajilta uudenlaista osaamista tuen tarjoamisessa ja opintojen yksilöllistämisessä. Haluamme auttaa opettajia kehittämään oppimisen tukeen ja ohjaukseen liittyviä taitojaan”, Saarialho tuo esiin.

HY+:n tiivis yhteistyö kuntien kanssa sekä palautteet ja kokemus lukion opettajien aiemmista täydennyskoulutuksista ovat osoittaneet tarpeen tuen ja ohjauksen koulutukselle, opiskelijoiden kohtaamiselle ja aidolle vuorovaikutukselle. Koulutustarvetta ovat kokeneet erityisesti aineenopettajat, jotka haluavat vahvistaa osaamistaan tunnistaa ja ohjata tukea tarvitsevia opiskelijoita oman opetuksen arjessa.

Lukiolaisen tuki ja hyvinvointi kouluarjen keskiössä -hankkeessa kehitetään lukion aineenopettajien ja opiskelijahuoltoryhmien osaamista kohdata moninainen opiskelijajoukko siten, että opiskelijoille tarjotaan yksilöllisiä tukitoimia ja lisätään heidän hyvinvointiaan. Ajatuksena on, että hankkeen koulutusosallistujat saavat valmiuksia edistää ja ratkoa yhä rohkeammin oppimisen tukeen ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä haasteita. (Lue lisää nuorten hyvinvoinnin tukemisesta lukiossa HY+:n ladattavasta oppaasta.)

Koulujen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen lisäksi tarvitaan tiettyihin ongelmakohtiin puuttumista, jotta kaikki voivat kokea olonsa koulussa hyväksi ja turvalliseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely osoittaa, että seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisiä jo alaluokilta lähtien, ja kokemukset lisääntyvät voimakkaasti yläasteelle, lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä. Lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttaa myös se, osataanko koulussa ottaa huomioon seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus.

On siis tarpeen kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria häirintää ehkäiseväksi ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta tukevaksi.

Seksuaalikasvatuksen työkaluja opettajalle -hanke lisää helposti saavutettavaa koulutusta, joka kehittää opettajien valmiuksia ehkäistä seksuaalista häirintää ja kykyä puuttua siihen. Hanke auttaa käsittelemään yhdenvertaisen seksuaalikasvatuksen teemoja omassa opetuksessa yli ainerajojen.

Voimaa ennaltaehkäisyyn – tietoa ja työkaluja opettajille huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön ehkäisyyn -hankkeessa pureudutaan puolestaan siihen, kuinka koulu ja yksittäinen opettaja voivat tunnistaa ja ennaltaehkäistä huume- ja lääkekokeiluihin liittyviä ongelmia, tukea oppilaita ja opettaa tutkittua tietoa kokeiluiden ja käytön haitoista.

Koska yhä nuorempien huume- ja lääkekokeilut ovat yleistyneet, on aisaan puuttuminen noussut lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta entistä olennaisemmaksi.

Oppilaitokset ovat avainasemassa väärinkäytön tunnistamisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Opettajat tarvitsevat tähän parempia valmiuksia, ja on tärkeää kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria, jotta päihteiden käyttöä voitaisiin ehkäistä entistä tehokkaammin.

Kielet ja kirjoittaminen keskiössä

Kouluyhteisöt moninaistuvat, ja oppilaitosten arjessa kohdataan eri kieliä ja kulttuureja entistä enemmän. On tärkeää, että lasten ja nuorten kieli ja kulttuuri huomioidaan koulussa eri tavoilla.

Kielellinen ymmärrys korostuu myös luku- ja kirjoitustaidoissa, jotka ovat tutkimustulosten mukaan heikentyneet Suomessa. Keskeisiä teemoja uusissa opetusalan hankkeissa ovatkin kieli- ja kulttuuritietoisuus sekä lukemisen ja kirjoittamisen opettaminen.

Kielitietoisuutta on hyvä alkaa sisällyttää opetukseen jo varhaisessa vaiheessa. Toiminnallinen ja kielitietoinen esi- ja alkuopetus -hankkeessa tuetaan kielitietoisen opetuksen toteuttamista sekä edistetään kielellistä tasa-arvoa, kielten huomioimista rikkautena ja opettajien kielitietoisten menetelmien osaamista nimenomaan pienten lasten opetuksessa.

Arviointitutkimuksissa on osoitettu, että maahanmuuttajalasten kielelliset valmiudet ovat kouluun tullessa heikommat kuin kantaväestön. Opettajien käytänteitä ja asenteita selvitettäessä on saatu lisäksi viitteitä siitä, että kokeneidenkin opettajien tietoperusta monikielisten lasten ohjaamisesta voi olla puutteellinen. Uudella hankkeella tuetaan opetushenkilöstön taitoja tämän ratkaisemiseksi.

Kieli- ja kulttuuritietoinen opettaja moninaisessa koulussa -hankkeessa edistetään puolestaan aineenopetuksen, eri äidinkielten ja suomen kielen opetuksen yhteistyötä. Näin aineenopetus saadaan osaksi kielen oppimista.

”HY+:ssa aiemmin toteutetut koulutukset kielitietoisuudesta taito- ja taideaineissa osoittautuivat erittäin tarpeellisiksi, ja myös muiden aineryhmien opettajat ilmaisivat kiinnostuksensa vastaavanlaiseen koulutukseen”, Saarialho kertoo. ”Kotitalousopettajien täydennyskoulutuksien osallistujat nostivat esiin ongelmia opettaa suomea osaamattomia oppilaita, ja ilmeni että osaamisvajetta on muissakin aineissa.”

Uudessa hankkeessa hyödynnetään responsiivista pedagogiikkaa sekä vahvistetaan opettajien moninaisuus- ja yhdenvertaisuusosaamista. Opettajan on tärkeää tiedostaa roolinsa kielen oppimisen tukijana, mihin jokainen oppiaine tarjoaa mahdollisuuksia.

Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että erot oppilaiden lukutaidossa kasvavat edelleen, mikä luo paineita tarjota opettajille välineitä kaventaa osaamisen eroja opetusryhmissään.

Kirjoitustaitoja käsitellään hankkeessa Opeta ja arvioi – äidinkieli ja kirjallisuus 3–6, jonka tavoitteena on kehittää luokanopettajien kykyä tukea jokaisen oppilaan kielitaitoa, kielellisen identiteetin rakentumista sekä sujuvan luku- ja kirjoitustaidon oppimista.

Hankkeen kouluttajatiimi on oppimateriaaleja tehdessään, tulevia luokanopettajia ohjatessaan ja jo työssä olevia opettajia kouluttaessaan huomannut, että oppiaineessa tapahtuneita muutoksia tulee avata ja vakiinnuttaa käytäntöön.

Luokanopettajat toivoivat koulutusta, jonka avulla he voisivat paremmin tukea kaikkia oppilaitaan saavuttamaan riittävän vahvan luku- ja kirjoitustaidon viimeistään yläkouluun siirryttäessä.

Kielilelliseen osaamiseen liittyy lisäksi ruotsinkielinen Språkskapande-hanke, jonka avulla vahvistetaan oppilaiden mielikuvitusta, kerrontaa ja lukuiloa. Monilukutaito ja monikielisyyteen liittyvät menetelmät auttavat opettajia kehittämään oppimista tukevaa ja inspiroivaa opetusta.

Muita ajankohtaisia teemoja opetusalalla

Uusissa hankkeissa on koulujen hyvinvoinnin ja kieliosaamisen lisäksi muita teemoja, jotka ovat ajankohtaisia opetusalalla tällä hetkellä. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen opettaminen, arviointiosaamisen kehittäminen, oppimisanalytiikka ja oppilaitosjohtaminen.

Nykyään nuoria puhuttaa laajasti ilmastonmuutos sekä siihen liittyvä keskustelu ja erilaiset vaikuttamismahdollisuudet. Siksi myös opettajat tarvitsevat yhä laajempaa osaamista ilmastoaiheiden opettamiseen.

Ilmastonmuutoksen opetuksen jalkauttaminen lukio-opetukseen -hankkeessa vastataan ajankohtaiseen tarpeeseen ilmastonmuutokseen liittyvän tietoperustaisen tiedon saamisesta, soveltamisesta ja jalkauttamisesta. Globaalit ympäristökysymykset on nostettu esiin lukion uudessa opetussuunnitelmassa, joten hankkeella tuetaan opetussuunnitelman toimeenpanoa käytännössä.

Opetussuunnitelmatyötä tuetaan myös peruskouluille suunnatussa ruotsinkielisessä hankkeessa Rödpennans tid är förbi – utarbetning av bedömningen i grundskolan. Opetushallitus on täsmentänyt perusopetuksen arviointia osana pitkäaikaista arvioinnin kehittämistyötä, ja hanke on käynnistetty uusien arviointiohjeiden integroimisen tueksi.

Oppimisesta kertyy nykyään valtava määrä tietoa digitaalisiin ympäristöihin, kuten erilaisiin opintorekistereihin ja oppimisjärjestelmiin. Aina ei kuitenkaan ole itsestään selvää, kuinka tätä tietoa voidaan hyödyntää oppimisen edistämiseksi, miten dataa pitäisi tulkita ja millaisiin toimenpiteisiin ryhtyä.

Näihin tiedon käsittelyn haasteisiin vastataan hankkeella Oppimisanalytiikka: tiedosta apua oppimisen edistämiseen.

Kiinnostus oppimisanalytiikan tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan on alkanut levitä opettajien ja oppilaitosjohtajien keskuudessa, mutta oppimisanalytiikan mahdollisuuksien tunteminen ja hyödyntäminen edellyttävät koulutusta. Hankkeessa järjestettävä koulutus on suunnattu sekä opettajille että oppilaitosten johtajille perusopetuksessa ja toisella asteella.

”Olen erittäin iloinen ja ylpeä tämän verkostohankkeen toteuttajakumppaneistamme. Pääsemme tarjoamaan oppimisanalytiikan ja tiedolla johtamisen valtakunnallista koulutusta Helsingin yliopiston, Turun yliopiston Oppimisanalytiikan keskuksen, Oulun yliopiston ja Suomen eOppimiskeskus ry:n vahvana yhteistyönä”, Saarialho kuvailee hanketta.

Yksinomaan oppilaitosjohtamiseen keskitytään sen sijaan hankkeessa Visionäärinen johtajuus – älykkään intuition ja innovoinnin taidot oppimisyhteisössä.

Johtajuustaitoihin perehdytään hankkeessa kahdesta näkökulmasta: kuinka hyödyntää älykästä intuitiota päätöksenteossa, ongelmanratkaisussa ja tulevan visioinnissa sekä miten luoda mikroilmasto, joka luo innovointitaitojen opettamiselle ja siihen liittyvän pedagogiikan kehittämiselle hedelmällisen ympäristön.

Muuttuva maailma ja vaikeat ongelmat edellyttävät erityisesti johtamiseen liittyvää uudenlaista osaamista. Opetusalalla tarvitaan nyt taitoa ylittää tämänhetkinen tieto ja osaaminen, visioida tulevaa ja innovoida uudella tavalla.

Kirjoittaja: Saara Kankainen

 

Tervetuloa oppimaan uutta HY+:n koulutuksiin! Kaikkiin tällä hetkellä avoimina oleviin opetusalan koulutuksiin voit tutustua tämän linkin kautta.

Voimme myös räätälöidä organisaatiosi tarpeisiin sopivan koulutuksen esimerkiksi kokonaan verkkototeutuksena. Jos olet kiinnostunut opetusalan organisaatiokohtaisesta koulutuksesta, ota yhteyttä:

Selja Saarialho
Asiakkuus­päällikkö, Opetus ja oppiminen
040 352 5004
selja.saarialho​@hyplus.fi

Suosituimmat sisällöt

Uusimmat Blogit

Lue seuraavaksi