Miten koulutus toteutetaan onnistuneesti ja mitä kaikkea prosessissa tulisi ottaa huomioon? HY+ käynnistää jälleen syksyllä suositun valmennuksen, joka auttaa suunnittelemaan omia koulutuksia ja valmennuksia oppija- ja asiakaslähtöisesti. Tässä blogijutussa valmennukseen aiemmin osallistuneet jakavat omia oivalluksiaan koulutusten ja valmennusten suunnittelusta kohti onnistunutta toteutusta.
HY+:n Koulutusten ja valmennusten suunnittelu asiakas- ja oppijalähtöisesti -valmennus järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa etänä pandemiatilanteen takia. Myös tänä syksynä valmennus starttaa todennäköisesti etäyhteyksin.
Kuten valmennukseen osallistunut Emmi Meloni tuo esiin, yhteisöllisen tunneilmaston välittäminen etäyhteyksillä luo omat haasteensa. ”Iloinen, rönsyilevä ja oivaltava keskustelu ovat teemoja, joita etäkoulutuksissa jää jatkuvasti kaipaamaan”, hän pohtii.
Toisaalta valmennuksen järjestäminen etäyhteyksillä tarjoaa vaivattoman mahdollisuuden osallistua sijainnista riippumatta. ”Täältä Oulusta asti pystyttiin ihan täysipainoisesti osallistumaan”, toteaa Mari Hosionaho, joka osallistui valmennukseen kollegansa Tanja Pelkosen kanssa.
Hosionaho ja Pelkonen työskentelevät verkkokoulutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon alalle tarjoavassa yrityksessä, joten verkko-opiskelu oli heille ennestään tuttu aihealue.
”Tosi hienosti kaikki sujui, ja saatiin paljon ideoita esimerkiksi työkaluihin, mitä voidaan käyttää”, Hosionaho kuvailee HY+:n etävalmennusta. ”Oikein mukava, osallistava, ajatuksia herättävä, ja haastoi miettimään omaa tekemistä.”
Suunnittelun tärkeys
Jos koulutuksen haluaa toteuttaa onnistuneesti, moneen asiaan on kiinnitettävä huomiota jo ennen kuin koulutus alkaa. Pelkonen antaakin koulutusten ja valmennusten järjestäjille olennaisen vinkin: ”Suunnittele, suunnittele ja suunnittele!”
Myös Hosionaholle vahvistui HY+:n valmennuksen aikana entisestään suunnittelun tärkeys ja se, että asioita kannattaa yrittää ennakoida mahdollisimman laajasti.
Hosionaho kertoo heidän organisaationsa järjestämien koulutusten olevan kokonaan itsekseen verkossa opiskeltavia. ”Silloin vielä enemmän korostuu se, että kaikki ratkaisut olisi hyvä miettiä oikein hyvin jo siinä suunnitteluvaiheessa”, hän painottaa.
Pelkonen tuo esiin, että suunnitteluvaiheen tärkeyttä on valmennuksen jälkeen ollut myös helpompi perustella esimerkiksi koulutuksen ohjausryhmälle tai sisällöntuotannosta vastaaville. Aiemmin saattoi hänen mukaansa käydä niin, että aikaa säästetään jättämällä väliin suunnittelun eri vaiheita.
Myös Meloni on havainnut, että ajan säästämiseksi koulutusten suunnittelussa saatetaan vetää mutkia turhankin suoriksi: ”Arkikokemukseni mukaan linjakkuus on ensimmäinen periaate, josta aika- tai resurssipaineessa luovutaan. Linjakkuus tuo niin paljon lisäarvoa sekä osallistujalle että koulutuksen järjestäjälle, ettei siitä tulisi lipsua.”
Oppijalähtöiset silmälasit päähän
Koulutusten suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomio siihen, kuka oppija on ja mitä hän tarvitsee. Koko suunnitteluprosessi lähtee siis liikkeelle oppijasta.
”Yksi hyvä oivallus, mikä on jäänyt mieleen, on laittaa oppijalähtöiset silmälasit päähän suunnitteluvaiheessa”, Pelkonen pohtii HY+:n valmennuksen oppeja.
Myös Hosionaho komppaa, että koulutuksen tavoitteiden on oltava oppijasta lähtöisin.
”Oppiminen tehostuu ja helpottuu, kun tavoitteet kohtaavat osallistujan tarpeet, ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ovat selkeästi aukikirjoitettuna”, Meloni neuvoo. ”Loppujen lopuksi kyse on aika yksinkertaisesta asiasta: huomion suuntaamisesta osallistujan oppimistarpeisiin, rakenteisiin, tavoitteisiin ja arviointiin.”
Pelkosen mukaan koulutusta tilaavan organisaation ja loppukäyttäjän toiveet ja tarpeet eivät myöskään aina kohtaa täysin suoraviivaisesti. ”Esimerkiksi nyt meidän koulutusten suunnitteluprosessiin kuuluu jatkossa kysely potentiaaliselle kohderyhmälle”, hän kertoo.
”Aina on olemassa organisaatiolähtöiset tavoitteet, mutta se vaikuttaa motivaatioon, kurssin suorittamiseen, vireyteen, aktiivisuuteen ja kaikkeen, kun oppija kokee että ’hei, tässä on mietitty minua’”, Hosionaho kiteyttää.
Valmennuksessa opitut asiat käytäntöön
Pelkosen mukaan oli hyvä ratkaisu, että valmennukseen osallistui heidän organisaatiostaan kaksi henkilöä, jolloin suunnittelua ja sparrailua oli mahdollista tehdä yhdessä. Koulutuksen oppeja pääsi heti hyödyntämään omassa työssä.
”Meillä oli ainakin yksi selkeä tavoite ja tarve, mistä olimme puhuneet jo ennen kuin saimme tietoa tästä valmennuksesta: omien koulutussuunnittelun työkalujen rakentaminen”, Hosionaho kertoo. ”Siihen saimme oikein hyvin ideoita ja taustatietoa sekä vahvistusta sille, mitä olimme aikaisemmin saaneet aikaan.”
Pelkonen kertoo hänen ja Hosionahon kehittäneen valmennuksen aikana oman koulutussuunnittelun työprosessinsa niin, että muutkin heidän organisaatiossaan voivat hyödyntää sitä. ”On useampia valmiita suunnittelupohjia eri vaiheisiin, kun koulutusta laaditaan”, hän kuvailee.
Myös Melonin mielestä HY+:n valmennuksessa käytetyt suunnittelutyökalut tarjosivat hyvän pohjan monenlaiseen valmennus- ja koulutustyöhön sekä pedagogisena asiantuntijana työskentelyyn erilaisissa työryhmissä.
”Yrittäjänä suunnittelen ja toteutan sekä ryhmämuotoista työnohjausta että erilaisia valmennuksia”, Meloni kertoo. ”HY+:n valmennus on tuonut uutta laatua ja mielekkyyttä suunnitteluun.”
Melonilla on yrittäjänä työskentelyn lisäksi pitkä kokemus opettajana: ”Opettajan työssä olen kokenut etenkin arvioinnin erityisen kuormittavana työn osa-alueena. Valmennus tarjosi hyviä näkökulmia myös kouluarkeen ja toimi muistuttajana siitä, että strukturoitu ja monipuolinen suunnittelu on kaiken oppimisen keskiössä.”
Teksti: Saara Kankainen
Ilmoittaudu mukaan Koulutusten ja valmennusten suunnittelu asiakas- ja oppijalähtöisesti -valmennukseen, niin pääset kehittämään erilaisten koulutusten ja valmennusten suunnittelutaitojasi. Jos olet kiinnostunut verkkokoulutusten toteuttamisesta, kannattaa tutustua myös DigiKouluttaja– ja DigiKouluttajan työkalut -koulutuksiin.
