Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Mitä on resilienssi työyhteisössä?

etätöissä

Koko yhteiskunnan yhteinen resilienssi on puhuttanut pandemia-aikana, kun maailma on ollut poikkeustilassa. Poikkeukselliset olosuhteet ovat koetelleet myös enemmän tai vähemmän kaikkien työyhteisöjen resilienssiä. Mitä resilienssi pitää sisällään työyhteisöjen näkökulmasta ja miksi sen vahvistaminen on tärkeää?

Resilienssin käsite on noussut esiin yhä useammin julkisessa keskustelussa, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Kielitoimiston sanakirja määrittelee resilienssin olevan kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä.

Resilienssi on rinnastettavissa esimerkiksi kriisinkestävyyteen, selviytymis- ja palautumiskykyyn, muutosjoustavuuteen ja henkiseen kestävyyteen. Resilienssistä voidaan puhua myös psyykkisenä joustavuutena.

Resilienssissä ei ole kyse ainoastaan yksilön ominaisuuksista, vaan sillä voidaan viitata myös ihmisryhmän yhteiseen kykyyn selviytyä haasteista. Tällainen ihmisryhmä on esimerkiksi työyhteisö.

Työyhteisön työskentelytavat vaikuttavat resilienssiin

Aivotutkija Minna Huotilainen luonnehtii työyhteisön resilienssiä toimintakykynä, toipumiskykynä ja sopeutumiskykynä. Työyhteisön resilienssi liittyy hänen mukaansa siihen, millaisia toimintatapoja on pystytty kehittämään toipumis- ja sopeutumistarpeiden ennakoimiseen.

Jotkut työyhteisöt pystyvät sopeutumaan uuteen ja oppimaan vaikeistakin tilanteista nopeasti. Muutoksista joutuisasti toipuvassa työyhteisössä on siis hyvä resilienssi, tai työyhteisön voidaan sanoa olevan resilientti.

Jos työyhteisö sopeutuu uuteen tilanteeseen todella sujuvasti, on Huotilaisen mukaan kyse ennalta rakennetusta osaamisesta ja resilienssistä.

Huotilainen näkee, että työyhteisön työskentelytavoilla on iso vaikutus resilienssiin: Miten reagoidaan pulmatilanteisiin? Käydäänkö poikkeukselliset tilanteet läpi jälkikäteen ja käsitelläänkö virheitä syyttävästi vai suhtaudutaanko niihin oppimismahdollisuutena? Uskalletaanko tehdä kokeiluja ja testata erilaisia tapoja tehdä töitä?

Huotilainen korostaa myös empatian merkitystä työyhteisön resilienssille. Empatia auttaa näkemään työn merkityksen laajemmin esimerkiksi asiakkaan näkökulmasta, mikä puolestaan vahvistaa työyhteisön resilienssiä.

Lisäksi Huotilainen pitää olennaisena sitä, miten työyhteisössä suhtaudutaan ohjeisiin. Jäykät ja hyvin täsmälliset ohjeet, joista ei voi missään tilanteissa poiketa, tuhoavat hänen mukaansa työyhteisön resilienssiä.

Vaikka työyhteisön resilienssissä onkin kyse jostain laajemmasta kuin pelkästään siihen kuuluvien yksilöiden ominaisuuksista, on tärkeää, että jokainen työyhteisön jäsen voi esimerkiksi palautua töistä kunnolla.

Työyhteisön resilienssin vahvistamiseksi onkin kiinnitettävä huomiota myös yksilöiden hyvinvointiin sekä kokemuksiin oman työn merkityksestä ja työhön liittyvistä ongelmista ja muutoksista.

Lue lisää: Kohti inhimillisempää työelämää

Miksi resilienssin vahvistaminen on tärkeää

Resilienssin voidaan ajatella olevan yksi nyky-yhteiskunnan tärkeistä työelämätaidoista, ja se auttaa pärjäämään elämässä muutenkin.

Resilienssin avulla niin yksilöiden, organisaatioiden kuin yhteiskunnankin toimintakyky säilyy myös kriisitilanteissa ja epävarmuuden keskellä.

Vaikka mitään isompaa kriisiä ei vallitsisikaan organisaatiossa tai sitä ympäröivässä yhteiskunnassa, ilmenee kaikissa työyhteisöissä tilanteita ja haasteita, jotka vaikuttavat työarkeen ja vaativat resilienssiä. Kaikki muutokset eivät myöskään ole negatiivisia, mutta positiivinenkin muutos edellyttää resilienssiä.

Muutos on aina vääjäämätöntä, eikä mikään organisaatio voi jäädä muutoksen ulkopuolelle. Siksi resilienssi on työyhteisöille tärkeä ominaisuus.

Teksti: Saara Kankainen

Tekstin lähteenä on käytetty materiaaleja Aivot ja työ -verkkokoulutuksesta, jossa Minna Huotilainen toimii kouluttajana. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan suosittuun Aivot ja työ -koulutukseen, josta saat tietoa resilienssin lisäksi muista aivojen hyvinvointiin ja työhön liittyvistä teemoista.

Tutustu myös uutuuskoulutukseen Resilienssin vahvistaminen työyhteisössä, joka tarjoaa välineitä oman ja työyhteisösi resilienssin tukemiseen ja vahvistamiseen.

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>