FI | SV | EN
Asiakastarina:

Työyhteisövalmennuksesta tukea koulun muutostilanteessa 

”Yhteisen fokuksen löytäminen työyhteisössä oli tärkeää. Lisäksi valmennuksen myötä yhteisöllisyys on parantunut, ja sen aktiivinen jatkokehittäminen on käynnistynyt. Myös arvomme ovat kirkastuneet tämän prosessin myötä, ja niistä on viestitty oppilaille ja henkilökunnalle. Arvot näkyvät nyt kaikessa toiminnassamme ja niitä käsitellään myös vanhempainilloissa”, rehtori Mirja Pirinen summaa yhteen HY+:n toteuttamaa työyhteisövalmennusta Tiistilän koululle. 

Tiistilän yhtenäiskoulu Espoossa muutti syksyllä 2024 uusiin, vastavalmistuneisiin tiloihin. Ennen muuttoa koulun rehtori Mirja Pirinen toivoi työyhteisövalmennuksesta tukea yhtenäiskoulun henkilöstön yhteen hitsautumiseen ja uuden koulun yhtenäisen toimintakulttuurin kehittämiseen ja rakentamiseen.  

Lähtötilanne oli haastava, sillä koulu oli toiminut muutaman vuoden ajan useissa eri toimipisteissä, mikä oli johtanut toimintakulttuureiden eriytymiseen. Yhteisiä tapaamisia oli vähän, ja kun muutto uuteen yhtenäiskouluun oli ajankohtaista, Mirja Pirinen ja virka-apulaisrehtori Arita Norrbäck näkivät tarpeelliseksi luoda yhdessä henkilöstön kanssa kaikille yhteistä toimintakulttuuria.  

Tiistilän koulu on yksi Suomen suurimmista puukouluista. Koulussa opiskelee tällä hetkellä noin 700 oppilasta vuosiluokilla 1–9. Tulevaisuudessa koulussa on tilaa jopa 990 oppilaalle. 

Valmennukseen osallistuivat rehtoreiden lisäksi kaikki opettajat, koulusihteeri sekä aluepäällikkö; iltapäiväkerhojen takia ohjaajista pystyi osallistumaan vain muutama. Ennen valmennuksen alkua koulun nykytilannetta, työyhteisöjen tarpeita sekä rehtoreiden näkemyksiä ja toiveita kartoitettiin yhdessä työyhteisövalmentajan kanssa.  

HY+:n toteuttama työyhteisövalmennus muodostui osallistavista, vuorovaikutteisista työtavoista, tieto-osioista, kokemusten jakamisesta sekä tulevaisuuden kuvan ja pelisääntöjen luomisesta yhdessä. Tavoitteena oli luoda koko henkilöstölle turvallinen ja innostunut mieli aloittaa uusi lukuvuosi uudenlaisessa työyhteisössä. Valmennuksessa haluttiin huomioida koko henkilöstön sitoutuminen uuden koulun toimintakulttuuriin sekä yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden viestit. ”Ensimmäisessä tapaamisessa huomasimme, että emme tunteneet toisiamme kovin hyvin; onneksi valmennus auttoi meitä tutustumaan paremmin. Koko työyhteisön henki oli mahtava. Opettajat kokivat valmennuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi”, rehtori avaa lähtötilannetta. 

”Suurimpia oivalluksia olivat yhteisöllisyyden merkitys ja se, että opettajat tutustuivat toisiinsa paremmin. Myös työryhmätyöskentelyssä tarvittavat työkalut koettiin todella hyödyllisiksi.” 

Valmennus toi konkreettisia välineitä ja uusia toimintatapoja myös tiimien vetämiseen. Johtoryhmän jäsenet tuovat nyt asioita aktiivisemmin käsiteltäväksi, kertoo Arita Norrbäck tyytyväisenä ja toteaa samalla, että valmennus on vaikuttanut positiivisesti arkeen ja johtamiseen: ”Johtoryhmän sisäinen dynamiikka ja yhteistyö ovat kehittyneet positiivisesti.” 

Myös rehtori Mirja Pirinen summaa, että valmennusprosessi oli hyvin suunniteltu: ”Oli tapaamisia rehtoreiden ja johtoryhmän kesken ja myös koko työyhteisön kesken. Keskustelimme paljon, ja saimme vihreää valoa jatkaa. Mielestäni prosessi vastasi odotuksiamme hyvin.” 

Valmennus on tuonut paljon uutta positiivista, ja antanut ajan ja paikan keskittyä tärkeisiin asioihin. Se on auttanut meitä kehittämään yhteisöllisyyttä ja toimintakulttuuria, kertovat rehtori Mirja Pirinen ja virka-apulaisrehtori Arita Norrbäck. 

Koulun molemmat rehtorit toteavat, että valmennus on tukenut yhteisöllisyyttä merkittävästi. Esimerkiksi oppilaskunnan roolia on kehitetty ja yhteisöllisyyttä on vahvistettu uusissa tiloissa. Konkreettisia toimia ovat olleet muun muassa aamunavaukset, joissa käsitellään koulun arvoja. Lisäksi opettajia on rohkaistu tuomaan koulun arvoja voimakkaammin esille tunneilla. Kaikkinensa muutos on ollut näkyvää: ”Oppilaat ovat ottaneet uudet tilat omakseen, ja rehtorit ovat enemmän läsnä oppilaiden arjessa.” 

Ihan kaikkia kehittämisideoita ei ole vielä ehditty ottaa käyttöön, mutta konkreettisia suunnitelmia on jo olemassa; esimerkiksi oppilaskunnan toimintaa ja yhteisöllisyyden rakentumista halutaan vahvistaa edelleen.  

Kehittämisessä on päästy hienosti alkuun. ”Koulussamme vierailleet amerikkalaiset rehtorit olivat vaikuttuneita oppilaiden ja opettajien avoimuudesta ja ystävällisyydestä. He kokivat, että koulussamme on hyvä ilmapiiri ja että kaikki näyttävät viihtyvän hyvin keskenään”, rehtorit Mirja Pirinen ja Arita Norrbäck toteavat tyytyväisinä. 

Kiinnostuitko? Tutustu räätälöityihin koulutuksiimme!