Helsingin yliopiston HY+:n työnohjaaja-koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden artikkeleista toimitettu verkkojulkaisu Työnohjaus, coaching ja fasilitointi kehittymisen tukena (lataa julkaisu jutun alta!) tuo uutta tietoa ja näkökulmia eri ohjausmuotojen hyödyntämisestä työelämässä. Julkaisusta selviää, että ohjausmuodoilla on omat juurensa sekä muun muassa se, kuinka hidas, laiska ja tyhmä johtaja voi luoda nopean, ahkeran ja viisaan organisaation.
Leena Unkari-Virtasen tie työnohjaajaksi on poikkeuksellisen perusteellinen. Hän on koulutukseltaan opettaja, musiikin tohtori ja nyt myös ratkaisukeskeinen työnohjaaja, coach ja fasilitaattori.
Erilaisia valmennusmetodeihin hän tutustui jo vuosikymmeniä sitten, kun Unkari-Virtasen isä kiinnostui Yhdysvalloissa perheneuvonnan avuksi 1960-luvulla kehitetystä ratkaisukeskeisistä näkemyksistä. Niinpä hän oppi jo lapsuudenkodissaan tunnistamaan erilaisia muutoksen asteita – esimerkiksi pelkän toimintatavan muuttavan ratkaisun sellaisesta, jossa toimintatavan lisäksi ratkaistaan sen syyt.
Ohjattavan pelkoja ja uhkakuvia analysoivassa artikkelissa Unkari-Virtanen kirjoittaa, ettei mikään ole myönteisten muutosten kannalta niin tuhoisaa kuin vääränlaiset ratkaisuyritykset. Hän on myös vakuuttunut siitä, että jokainen voi oppia uusia taitoja, kuten johtamista.
– Aiemmin ajateltiin, että lukutaito vain osuu joillekin. Nykyisin tiedämme, ettei näin ole. Tiedämme myös, ettei esimerkiksi opettajaksi, johtajaksi tai muusikoksi vain synnytä. Erilaisia taitoja voidaan ohjata ja kehittää, kun otamme ongelmat puheeksi ja pyrimme aktiivisesti ratkaisemaan ne.
Tarve puhua ja jäsentää
Helsingin yliopistossa yli kymmenen vuotta työnohjaaja- ja valmentajakoulutuksia suunnitellut kehittämispäällikkö Marianne Terkki-Mallat uskoo, että työelämän eri ohjausmuotojen suosioon on vaikuttanut muun muassa se, että ihmisillä ja erilaisilla työryhmillä ja työyhteisöillä on lisääntynyt tarve puhua, jäsennellä ja kehittää työtään hektisen ja jatkuvan muutoksen työelämässä.
– Tässä tarvitaan muun muassa avuksi eri ohjausmuotoja ja niiden erilaisia vahvuuksia ja keinoja, koska maailma on yhä kompleksisempi.
Näin ajattelee myös koulutuksen johtaja Päivi Kupias.
– Lisäksi asiantuntijatyön lisääntymisen myötä jokainen tarvitsee myös oman työn johtamisen taitoja.
Mitä sitten ratkaisukeskeisistä toimintatavoista kiinnostunut tutkijan koulutuksen saanut opettaja Leena Unkari-Virtanen sai irti pitkästä työnohjaaja-koulutuksesta?
– Paljonkin, muun muassa osallistujien moniammatillisuus tarjosi minulle aivan uusia näköaloja. En olisi voinut mitenkään päästä kurkistamaan näihin yhteisöihin oman työni kautta.
Teosta voi suositella johtajille, esimiehille, kehittäjille, ohjaajille, opettajille ja vaikkapa urheilujoukkueiden valmentajille eli samoille ihmisille, joita löytyy myös artikkeleiden takaa. Kirja antaa myös vinkkejä niille, jotka pohtivat työnohjaajakoulutukseen hakeutumista.
Lataa julkaisu jättämällä yhteystietosi alle
Tutustu myös Päivi Kupiaksen on kirjoittamaan julkaisuun ”Toimijuus työssä. Tukena työnohjaus, coaching, mentorointi ja fasilitointi”, jossa käsitellään eri ohjausmuotoja, niiden juuria, nykyvaiheita ja tulevaisuutta.
