HY+:n organisoiman ja Opetushallituksen rahoittaman Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa ‑hankkeen koulutukset muodostivat monipuolisen kokonaisuuden, ja niiden vahvuuksiksi nähtiin kouluttajien ammattitaito, koulutuksen monipuolinen toteuttamistapa sekä ajankohtaisiin haasteisiin vastaava tuore tutkimustieto.

Koulutus muokkasi tehokkaasti kasvatusalan ammattilaisten tiedollista ja taidollista kompetenssia tuoden muun muassa varmuutta, selkeyttä ja tutkimuksiin perustuvaa tuoretta tietoa oman ammattitaidon kasvattamiseen sekä osaamisen ja tiedon jakamiseen. Vain kouluttamalla kasvatusalan ammattilaiset tarkoituksenmukaisella tavalla käsittelemään ja ennaltaehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä, voidaan työ tuoda kattavasti osaksi kaikkien ikäluokkien kasvatusta ja opetusta.

Hankkeella on voimaa muuttaa maailmaa, sillä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelyä ja ennaltaehkäisyä tutkitaan, kehitetään, reflektoidaan ja implementoidaan yhdessä maailman arvostetuimmassa koulujärjestelmässä yhteistyönä akateemisesti korkeasti koulutettujen kasvatusalan ammattilaisten, viranomaisten ja alan huippututkijoiden kanssa.

Koulutukseen osallistujat edustivat opetusalan henkilöstöä ja eri kouluasteita laajasti. Koulutukseen osallistui luokanopettajia, aineenopettajia, erityisluokanopettajia, laaja-alaisia erityisopettajia, resurssiopettaja, tuntiopettajia, oppilashuollon henkilöstöä sekä muilla ammattinimikkeillä toimivia, kuten erityissuunnittelija, koordinaattori, kulttuuriohjaaja, maahanmuuttajakouluttaja, opetuskonsultti ja -suunnittelija, turvallisuuspäällikkö sekä valmistavan luokan opettaja. Aineenopettajista koulutukseen osallistui eniten uskonnon ja elämänkatsomustiedon sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajia.

Osallistujien motivaatio koulutusjaksolle oli voimakas, mikä näkyy siinä, että koulutukseen hakeuduttiin yleisimmin aihetta kohtaan koetun oman kiinnostuksen vuoksi. Koulutukseen hakeuduttiin myös kollegan suositeltua koulutusjaksoa tai esimiehen ohjatessa osallistumaan. Yksikään osallistuja ei osallistunut koulutukseen esimiehen velvoittamana.

Mitä ongelmia koulutuksella pyrittiin ratkaisemaan?

Vaikka viime vuosikymmenien aikana on esiintynyt kasvava tarve ennaltaehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista yhteiskunnan eri tahoilla, erityisesti kouluissa, konkreettista tukea tälle työlle on ollut hyvin vähän. Valtaosa toteutetuista ennaltaehkäisyn toimenpiteistä on toistaiseksi ollut yksittäisiä projekteja ja niiden hyödyntäminen esimerkiksi julkisella sektorilla, kuten kouluissa, on ollut vähäistä.

Globaali kehitys osoittaa, että ne turvallisuuteen liittyvät haasteet, joita kohdataan myös oppilaitoksissa, ovat monimutkaistumassa ja kasvamassa. Eri toimijoiden tulee päästä vaikuttamaan jo aikaisessa vaiheessa radikalisoitumiseen, sillä jo pidemmälle kehittyneen prosessin suunnan muuttaminen on vaikeampaa. Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyä toteuttaessa yhteistyö eri yhteiskunnan toimijoiden, kuten tutkijoiden, viranomaisten ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä on keskeistä. Tässä koulutusjaksossa kaikki nämä toimijat kohtasivat toisensa yhteisen agendan äärellä.

Valtaosa opetusalan henkilöstöstä kohtaa työssään oppilaiden kysymyksiä ja keskusteluita väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä (esimerkiksi tapahtuneista terrori-iskuista.) Pieni osa koulutukseen osallistuneista kertoi kohdanneensa myös väkivaltaisesti radikalisoituneita oppilaita. Tämä nosti esiin haasteen, joka koulutuksen alussa sekä osaltaan vielä jakson päätyttyäkin ilmeni: voidakseen luotettavasti kertoa, että oppilas on väkivaltaisesti radikalisoitunut, tulisi suorittaa profilointia, johon kasvatusalan henkilöstöllä ei ole kompetenssia. Näin ollen arvioita radikalisoituneiden oppilaiden kohtaamisesta voidaan pitää vain kasvatusalan ammattilaisten esittäminä tulkintoina ja arvioina.

Kasvatusalan henkilöstön toimiminen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin profiloijina ei ole osa suomalaista agendaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kentällä. Profilointiin liittyvät lukuisat haasteet tulivat esille koulutuksen aikana. Osallistujat eivät olleet yhtä vahvasti tiedostaneet ennaltaehkäisyn ja toivomansa profilointitietotaidon lisäksi tarvetta käsitellä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin teemoja osana opetusta ja kasvatusta oppilaitoksissa.

Valtaosa oppilasaineksesta joutuu todistamaan (mm. median kautta) maailmanlaajuisia kriisejä, terrori-iskuja sekä kansallisia ja kansainvälisiä konflikteja. Nämä ilmiöt itsessään aiheuttavat yhteiskuntien polarisoitumista, ja tämä kehityssuuntaus on havaittavissa jo Suomessakin. Polarisoitumisen mukanaan tuomat haasteet ovat itse ääriliikkeiden toimintaan kattavampi ja laajempaa hajaannusta aiheuttava tekijä. Koska aihealue sisältää riskin propagandistisen tiedon, ennakkoluulojen ja väärinkäsitysten leviämiseen, henkilöstön vahva ammattitaito käydä haastavia keskusteluita kiistanalaisista aiheista oppilaiden kanssa nousee keskeiseen rooliin.

Koulutuksen rakenne ja eteneminen

Väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy kouluissa -koulutusjaksoja järjestettiin Opetushallituksen ensimmäisen rahoituksen turvin kolme. Hankkeen ensimmäinen koulutuskokonaisuus toteutettiin aikavälillä 3.10.–27.11.2017, toinen 16.2.–20.4.2018 ja kolmas 14.3.–4.5.2018.

Koulutuskokonaisuuden runko pysyi samana koko hankkeen ajan kaikissa kolmessa toteutuksessa, mutta aiemmista koulutuskokonaisuuksista saaduilla palautteilla ja kehittämisehdotuksilla sisältöä kehitettiin osallistujien tarpeita vastaavaksi. Koulutus oli laajuudeltaan 8 opintopistettä, ja se toteutettiin monimuoto-opintoina. Koulutukseen kuului kolme kontaktipäivää, kolme verkko-osiota, sekä kehittämistehtävän laatiminen asiantuntijoiden ohjauksessa.

Koulutusjakson ensimmäisenä kontaktipäivänä aiheeseen tutustuttiin kahden asiantuntijan, Daniel Sallamaan ja Leena Malkin johdolla. Eri ääri-ideologioiden, radikalisoitumisprosessista esitettyjen mallien ja niiden kritiikin esittelyn kautta ensimmäisen kontaktipäivän jälkeen oli jo murrettu osallistujien käsitys väkivaltaisesta radikalisoitumisesta lineaarisesti etenevänä ja helposti tunnistettavissa olevana prosessina, jonka profiloijana kasvatusalan ammattilainen voisi toimia.

Ensimmäisen kontaktipäivän luentojen käsitteellisen selkeyttämisen jälkeen suurelle osalle osallistujia kirkastui myös ero radikaalin toiminnan sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen välillä: radikaalia toimintaa ja ajattelua voidaan pitää yhteiskuntaa eteenpäin vievänä voimana (esim. aikanaan naisten äänioikeus). Radikaali ajattelu ja toiminta on kuitenkin erotettava käsitteellisesti väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja esktremismistä, jolloin väkivaltaa käytetään keinona ajaa yhteiskunnallista muutosta.

Ennaltaehkäisyyn liittyvistä teemoista esillä oli työpajatoimintana toisena kontaktipäivänä draama sekä polarisaatiomalli ja sen mekanismien ymmärtäminen. Ennaltaehkäisevää työtä tukevaa kompetenssia tuettiin myös laajentamalla osallistujein ymmärrystä mediakasvatuksesta sekä mediasta itsessään hybridinä ympäristönä.

Ennaltaehkäisevään työhön liittyvää kompetenssia kehitettiin koulutuksen aikana erityisesti osallistujien laatimien kehittämistehtävien kautta. Kehittämistehtäviä varten osallistujat ryhmäytyivät ensimmäisenä kontaktipäivänä joko työyhteisöjen, kouluasteen tai itseään kiinnostavan ennaltaehkäisevän teeman mukaisesti. Ryhmät valitsivat itselleen asiantuntijaohjaajan lyhyen esittelytekstin perusteella. Esittelytekstissä nostettiin esille ohjaajan oma tutkimuksellinen intressi tai muu erityisosaaminen.

Kehittämistehtävien ohjaus tapahtui ryhmäkohtaisesti sovitulla tavalla, kaikissa tapauksissa verkossa tai sähköisesti. Ryhmille oli varattu asiantuntijaohjaajalta kolme ohjauskertaa sekä loppupalaute valmiista työstä. Ryhmät käyttivät ohjausresurssia vaihtelevasti, osa hyvinkin aktiivisesti, osa vähemmän. Kehittämistehtävien esittely ja purkaminen tapahtui viimeisenä kontaktipäivänä.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen käsittelyyn osana opetusta ja kasvatusta liittyvää tematiikkaa pohdittiin ja harjoiteltiin myös toisena kontaktipäivänä, kun käytännön harjoitteiden kautta pohdittiin kiistanalaisten keskusteluiden käymistä.

Koulutuksen tuloksia

Tiedollista ja taidollista kompetenssia koulutuksessa mitattiin alku- ja loppukyselyn avulla. Selvitettävänä oli koettu tiedollinen kompetenssi eri ääri-ideologioista sekä taidollinen kompetenssi käydä keskustelua väkivaltaiseen radikalisoitumiseen ja ekstremismiin liittyvistä teemoita. Koulutus vaikutti voimakkaimmin tiedolliseen kompetenssiin yksinäisistä susista ja koulusurmakultista, äärioikeistolaisista ideologioista sekä taidolliseen kompetenssiin keskustella oppilaiden kanssa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta ja ekstremismistä.

Koulutuksen aikana onnistuttiin murtamaan käsitys siitä, että oppilaitosten kasvattajat voisivat toimia mahdollisten ekstremistien profiloijina. Lisäksi radikalisoitumisprosessin kuvauksissa onnistuttiin laajentamaan osallistujien käsityksiä.

Kehittämistehtävien tarkastelun tarkoituksena oli analysoida, kuinka osallistujat implementoivat oppimaansa koulutusjakson jälkeen omassa työyhteisössään. Tavoitteena oli myös mahdollistaa niin sanottujen best practices -toimenpiteiden mahdollisimman laaja hyödynnettävyys.

Kehittämistehtävissä pedagogit ja muut opetusalan ammattilaiset kehittivät asiantuntijoiden ohjauksessa muun muassa toiminnallisia pelejä kulttuurien välisen dialogin mahdollistamiseksi, toiminnallisia harjoitteita polarisaatioilmiön havaitsemiseksi ja hillitsemiseksi, interventioita ryhmäkoheesion lisäämiseksi, globaalikasvatukseen keskittyviä teemapäiviä sekä narratiiveja, joiden avulla kotoutumisprosesseja tuetaan.

Julkaisuun ja yleiseen jakoon sopivia kehittämistehtäviä valmistui 15 kappaletta. Niiden sisältämät teemat, sisällöt, tavoitteet ja toteuttamismuodot olivat moninaisia, mutta pääpiirteittäin ne voitiin jakaa neljään pääkategoriaan sisällön mukaisesti: osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittäminen, kulttuurisensitiivisyys ja katsomusdialogi, aiheen käsittely oppilaiden kanssa ja henkilöstön kompetenssin lisääminen.

Koulutuksen kokonaispalautteet olivat erittäin positiivisia. 97 % osallistujista arvioi koulutuksen olevan kokonaisarvosanaltaan hyvä tai erinomainen, kukaan ei arvioinut kurssia välttäväksi tai kohtalaiseksi. Osallistujista 77 % kertoi hyödyntävänsä koulutuksesta saamiaan oppeja melko tai erittäin paljon.

Koulutuksen toteutustapoja pidettiin myös tarkoituksenmukaisina. Erityisen suurena etuna nähtiin kouluttajien ammattitaitoisuus, koulutuksen sisällöt sekä osallistava ja vuorovaikutteinen toteutus.

Kirjoittaja: Väitöskirjatutkija Katja Vallinkoski

Koulutukseen osallistuneiden kommentteja

”Kurssi aktivoi ja virkisti minua uudella tavalla. Tuntui, kuin olisin ollut hetken lomalla. Erilaiset oppijat huomioitiin ja kaikilla oli mahdollisuus puhua, vaikuttaa ja olla vuorovaikutuksessa.”

“Kiitos erittäin mielenkiintoisesta ja tärkeästä koulutuksesta. Odotan innolla saman kurssin jatkoa.”

“Mielenkiintoiset luennot ja kaikkia palvelevat lopputyöt”

“Monimuoto-opetus edesauttoi osallistumista. Kouluttajat olivat ammattitaitoisia.”

“Kiitos tästä, oli todella hyvä koulutus ja aion suositella sitä ystävilleni, jotka työskentelevät opetusalalla.”

“Mielenkiintoisin koulutus opettajan urani aikana. Voisi olla pakollinen kaikille. :)”

“Opettajat janoavat aina konkreettisia juttuja, joita voisi suoraan siirtää luokkahuoneeseen. Kiitos!”

 

Kiinnostuitko yhteistyöstä? Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte. Ota yhteyttä ja kysy lisää.

Tutustu myös muihin koulutuksiin ja valmennuksiin, joita olemme viime aikoina toteuttaneet asiakkaillemme.

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!