Sujuva vuorovaikutus ja yhteistyö työelämässä

Jokainen kohtaa päivittäisessä työarjessaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Kohtaamme asiakkaan, saamme palautetta tekemästämme työstä, työskentelemme tiimeissä tai kokoonnumme yhteiseen kvartaalipalaveriin johdon vetämänä. Näiden virallisten kohtaamisten lisäksi vaihdamme usein kuulumisia ohimennen käytävällä tai yhteisen lounaan merkeissä. Nämä työelämän vaihtelevat vuorovaikutustilanteet vaikuttavat olennaisesti jokaisen yksilön hyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja tuloksellisuuteen.

FT Tessa Horila Jyväskylän yliopistosta kertoi HY+aamussa sujuvasta vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä kesällä 2018 valmistuneen väitöskirjansa Vuorovaikutusosaamisen yhteisyys työelämän tiimeissä pohjalta. Tilaisuudessa pohdittiin muun muassa perinteisiä vuorovaikutuksen myyttejä siitä, kuinka hyvän viestijän ajatellaan usein olevan sosiaalinen ekstrovertti, jollaiseksi vain synnytään.

Millainen on hyvä viestijä?

Horilan tutkimustuloksien mukaan sosiaalisuus ja ekstrovertio eivät lähtökohtaisesti tarkoita, että henkilö olisi taitava huippuyksilö vuorovaikutuksessa. Hyvällä viestijällä on ennemminkin hyödyllisiä taitoja, hyvä asenne sekä pyrkimys saavuttaa yhdessä suunniteltuja tavoitteita vuorovaikutustilanteissa. Tutkimustulokset toisaalta osoittavat, että synnynnäiset ominaisuudet saattavat vaikuttaa, mutta vuorovaikutustaitoja voi onneksi aina myös oppia.

Vuorovaikutusosaamiseen perehtynyt ja aihetta tutkinut Brian Spitzberg puhuu osaamisparadoksista eli siitä, kuinka me ihmiset olemme päivittäin arkisissa vuorovaikutustilanteissa ja sen vuoksi oletamme, että osaamme viestiä. Haasteeksi koituu kuitenkin sen miettiminen, miten voisi kehittyä tai tehdä toisin.

Vuorovaikutus ei Horilan mukaan ole ainoastaan tiedon siirtämistä, vaan se on prosessi, jossa luodaan, vaihdetaan ja neuvotellaan merkityksiä. Jotta vuorovaikutuksellinen suhde on mahdollinen, tulee henkilöllä olla tietoa erilaisista vuorovaikutustilanteista, -tehtävistä ja -suhteista sekä tietoa myös itsestä viestijänä. Lisäksi vaaditaan aitoa motivaatiota viestiä erilaisissa tilanteissa ja vuorovaikutussuhteissa sekä kykyä hallita omia asenteita ja tunteita.

Miten tiimien vuorovaikutusta voidaan parantaa – ja miksi se myös kannattaa

Henkilökohtaisten ominaisuuksien lisäksi muuttuvat työtavat ja kiivas työtahti asettavat jatkuvasti haasteita jokaisen vuorovaikutusosaamiselle. Tämä edellyttää sekä uusien asioiden omaksumista että oppimista pois totutuista tavoista.

Horila ehdottaa, että sen sijaan, että keskitytään liiaksi ajankohtaisiin ihanteisiin, yleispäteviin kriteeristöihin tai tiimien vuorovaikutustaitojen arvioimiseen, tulisi tiedostaa, että tiimien yhteinen vuorovaikutusosaaminen voi olla monella eri tavalla tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Vuorovaikutusosaaminen perustuu ennen kaikkea läsnä olevalle kuuntelulle ja rakentavan palautteen antamiselle. Parhaassa tapauksessa syntyy vuorovaikutus, joka on dynaamista, innostavaa, toiset huomioivaa ja joustavaa.

Horilan puheenvuoron ja hänen aiempien tutkimustulostensa perusteella voitiin tilaisuuden lopuksi todeta, että vuorovaikutustaitojen ja -osaamisen kehittäminen tiimeissä on erittäin hyödyllistä ja se voi edistää yksilön omaa urakehitystä, tiimien tavoitteiden saavuttamista sekä työhyvinvointia ja -motivaatiota. Vuorovaikutustaitojen kehittäminen  vähentää myös stressiä sekä parantaa kykyä työskennellä sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti, mikä näkyy organisaatiossa tuloksena viivan alla.

Vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen ovat osa meidän ihmisyyden ydintä. Hakeudumme toisten ihmisten seuraan ja haluamme lähtökohtaisesti toimia toistemme parhaaksi. Siksi siihen panostaminen on tiimityön laadun kannalta tärkeää jokaisessa työyhteisössä.

“We communicate, therefore we are”
– Vernon Cronen

 

Kirjoittaja: Kati Tiihonen, viestinnän kehittämisen asiantuntija, HY+

Tiimien vuorovaikutusta ja omaa viestintäosaamista pääsee kehittämään ajankohtaisessa koulutuksessa Tehosta vuorovaikutusta – virtuaalitiimien sujuva yhteistyö ja johtaminen, jonka pääkouluttajana toimii Tessa Horila. Koulutuksessa etsitään laadukkaampia ja tehokkaampia toimintatapoja virtuaalisesti toimivien tiimien viestintään, vuorovaikutukseen ja johtamiseen sekä opitaan ymmärtämään keskeisiä tiimi-ilmiöitä paremmin.

Jätä kommentti

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille


Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!

ISKIKÖ TIEDONJANO?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta? Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Pysyttele askeleen edellä ja tilaa noin kerran kuussa lähtevä uutiskirjeemme, johon on koottu tuoreinta täsmätietoa oman alasi koulutuksista ja ilmiöistä.

Kyllä! Haluan lisää tietoa!