Ratkaisukeskeisyyttä poikkeukselliseen syksyyn

Tänä vuonna henkinen hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi niin työyhteisöissä kuin yhteiskunnassa muutenkin. Eletään poikkeuksellisessa tilanteessa. Huolen ja epävarmuuden keskellä auttavat voimavara- ja ratkaisukeskeisyys, omien ja muiden tarpeiden tunnistaminen sekä valmentavan vuorovaikutuksen taidot.

Kevään ”lockdownin” jälkeen Suomi on edelleen poikkeustilassa, mutta nyt enemmän henkisessä ja taloudellisessa. Huoli taudin leviämisestä itseen, läheisiin ja muihin, on monilla kova. Yhtäältä tämä huoli on hyödyllinen, sillä se auttaa meitä kansakuntana pitämään huolen käsihygieniasta, väljyydestä ja käyttämään maskia ruuhkapaikoissa. Toisaalta koronarajoitukset ovat vieneet monilta elannon ja hämärtäneet tulevaisuudennäkymät.

Kenkähylly täynnä erilaisia kenkiä
Kenen kengissä kuljet? Monet ongelmat alkavat tai pahenevat siitä oletuksesta, että toisten pitäisi nähdä ja tulkita tilanne samoin kuin minun. Siksi myös toisen tarpeiden ja toiveiden äärelle on tärkeää pysähtyä.

Koronan kustannukset pienyrityksille, yksinyrittäjille ja monille isommillekin yrityksille ovat valtavat ja vielä epidemiaakin pitkäkestoisemmat. Myös tällä on dramaattisia vaikutuksia selviämiseemme kansakuntana, ja hyvän tulevaisuuden rakentaminen edellyttääkin tasapainoilua eri näkökulmien huomioon ottamisen välillä.

Tätä taustaa vasten voi siis sanoa, että olivatpa omat huolet koronan rajoittamassa arjessa millaisia hyvänsä, ne kannattaa suhteuttaa isompaan kuvaan. Ihminen usein kuvittelee, että se, mikä on minulle itselleni tärkeää ja keskeistä jossain tilanteessa, on sitä myös muille.

Monet ongelmat työpaikoilla, julkisessa keskustelussa tai missä tahansa yhteisössä alkavat tai pahenevat siitä oletuksesta, että toisten pitäisi nähdä ja tulkita tilanne samoin kuin minun. Omia tulkintoja tulee helposti pidettyä oikeina ja toisten väärinä, vaikka ne ovat vain erilaisia tulokulmia samaan asiaan.

Kuten tiedämme, virukset tarttuvat herkästi ihmisten välillä, mutta samoin tekevät myös tunteet. Omaa ahdistustaan holtittomasti purkava ihminen voi nopeasti saada koko yhteisön lannistuneeseen tilaan, mutta ihan samalla lailla tarttuvat ilo ja toiveikkuus, jos niitä kylvää.

Tunnista omat tarpeesi

Hyvinvoinnin edistäminen ahdistavassa tilanteessa edellyttää omien tarpeiden, toiveiden ja unelmien tunnistamista − sekä pienten käytännön askelten ottamista itselle tärkeiden asioiden suuntaan. Oleellista on myös sen oletuksen hylkääminen, että muut tuntisivat samoin tai tarvitsisivat samaa. Samassakin tilanteessa olemme tarpeissamme ja unelmissamme yksilöllisiä.

Toisen maailmaan pääsee parhaiten kurkistamaan myönteisen uteliaisuuden avulla, ja silloin tuloksena yleensä on hämmästystä siitä, miten eri lailla tulkitsemme samoja tapahtumia ja miten erilaiset asiat antavat meille voimaa, lohdutusta ja toivoa. Omien tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen ja toisen tarpeiden ja toiveiden äärelle pysähtyminen ovat arjen pieniä suuria tekoja, joilla on pitkäkestoisia positiivisia vaikutuksia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiin.

Käytännössä kyse on inhimillisestä kyvystä toimia vaihtuvissa tilanteissa yhtäältä ratkaisusuuntautuneesti, toisaalta omaa ja muiden ainutkertaisuutta kunnioittaen. Tämän yksinkertaisen mutta haastavan toimintatavan rakentamisessa suureksi avuksi ovat voimavara- ja ratkaisukeskeinen ajattelutapa ja coaching-taidot.

HY+:ssa on toteutettu vuosien varrella jo 17 oppimismatkaa ratkaisukeskeisyyteen ja valmentajuuteen. Näistä reilun vuoden mittaisista koulutuksista osallistujat ovat saaneet eväät paitsi coachina toimimiseen myös uusia, käänteentekeviä taitoja esimiestyöhön, johtamiseen, HR-tehtäviin, organisaatioiden kehittämiseen, opetus- ja koulumaailmaan sekä monenlaiseen asiakastyöhön.

Vältä patenttiratkaisuja

Jokainen johtaja, esimies ja kehittäjä painiskelee pienemmässä mittakaavassa samojen asioiden kanssa kuin julkiset päättäjät tällä hetkellä. Kun nykytilanne on täynnä epävarmuuksia ja tulevaisuus sumuisa, toimenpiteiden valinnassa ei koskaan ole helppoja, yksinkertaisia ja takuuvarmoja tuloksia tuovia vaihtoehtoja. Viisastelijoita ja jälkiviisastelijoita sen sijaan yleensä löytyy runsaasti.

Epävarmuuden keskellä kuka tahansa johtaja tai yhteisön luotsaaja joutuu yksilöllisten toiveiden ja tavoitteiden kirjon lisäksi pitämään esillä yhteisön etua. Miksi olemme koolla (tai yhteisö) ylipäätään? Mitä meidän on tarkoitus yhdessä saavuttaa? Edistävätkö valitsemamme toimintatavat eteenpäin pääsemistä? Voisimmeko valita jotenkin toisin?

Maailmanlaajuista pandemiaa pienempienkin epävarmuuksien keskeltä on varmasti monille tuttua, että turhautuminen arjen monisäikeisyyteen saa ihmiset vaatimaan yksinkertaisia sääntöjä ja toimintaohjeita, ettei tarvitsisi itse miettiä ja soveltaa. Myös esimiehet joskus huokailevat, että organisaation pitäisi antaa selvät raja-arvot, ettei tarvitsisi näihin asioihin kuluttaa aikaa.

On kuitenkin selvää, että mikään ohje, sääntö tai säädös ei pysty ottamaan huomioon ihmiselämän ja kontekstien moninaisuutta. Tilannekohtainen eettinen punninta on ja pysyy oleellisena osana ihmisyyttä ja johtamista. Jaetun tavoitteen rakentaminen ja kirkkaana pitäminen auttaa tässä punninnassa.

Virtuaalisuuden ilo ja tuska

Ratkaisukeskeinen valmentaja/coach -koulutus numero 18 on alkamassa ennennäkemättömän epävarmuuden keskellä. Yhtäältä näille taidoille olisi suurempi kysyntä kuin koskaan, ja toisaalta syvällisiä kohtaamisen taitoja ei ole niin helppo oppia tai opettaa virtuaalisesti.

Virtuaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet ovat tässä ajassa yksi tärkeä voimavara, jonka varassa on mahdollista jatkaa montaa jo aloitettua projektia ja yhteistyötä. Myös virtuaalinen yhteys voi olla ratkaisusuuntautunutta ja hyvää vuorovaikutusta tuottavaa, jos se sellaiseksi rakennetaan. Pelkät kasvot ruudulla jättävätkin osan ihmisen oleellisesta vuorovaikutuksesta, kehon kielestä, välittymättä.

Käytännössä uusia taitoja ja ratkaisuja syntyy, kun tietoa, taitoa ja kokemuksia yhdistetään uudella tavalla. Se edellyttää tiedon tuomista henkilökohtaiselle tasolle ja vuorovaikutteista ymmärryksen rakentamista.

Paljon hyvää tuovat virtuaalilaitteemme eivät sovi uusien asioiden aloittamiseen ja aitoon yhdessä luomisen tilaan pääsemiseen niin hyvin kuin kohtaamiset kasvotusten. On tärkeää, että ihmiset voivat työskennellä samassa huoneessa kasvojaan peittämättä ja toistensa kohtaamista karttamatta. Onneksi sekin hetki vielä koittaa!

Kirjoittaja: Marika Tammeaid, ratkaisusuuntautuneen ajattelun ja toiminnan kouluttaja, kehitysjohtaja ja johtamiskouluttaja

 

Kirjoittaja Marika Tammeaid toimii HY+:n Ratkaisukeskeinen valmentaja/coach -koulutuksen pääkouluttajana ja koulutuksen johtajana. Koulutuksesta saat monipuoliset valmiudet ratkaisukeskeisyyden soveltamiseen omassa työssäsi. Lue lisää koulutuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

Jätä kommentti

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!

ISKIKÖ TIEDONJANO?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta? Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Pysyttele askeleen edellä ja tilaa noin kerran kuussa lähtevä uutiskirjeemme, johon on koottu tuoreinta täsmätietoa oman alasi koulutuksista ja ilmiöistä.

Kyllä! Haluan lisää tietoa!