Pedagoginen dokumentointi on tärkeä menetelmä lapsilähtöisen varhaiskasvatuksen toteuttamisessa, ja myös varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavat sen käyttöön. Pedagogisen dokumentoinnin avulla kasvattaja tutustuu lapseen ja lapsen vahvuuksiin.
Pedogoginen dokumentointi on menetelmä, jossa dokumentoimalla ─ kuten videoiden, valokuvien tai sovellusten avulla ─ otetaan selvää, mistä lapsi on kiinnostunut, missä hän on hyvä, mitä hän vielä harjoittelee tai missä tarvitsee apua.
Dokumentteja yhdessä lasten ja vanhempien kanssa katsomalla varhaiskasvattajat suunnittelevat päiväkodin toimintaa ja arvioivat sitä.
Koulutusta pedagogisesta dokumentoinnista
HY+ järjestää pedagogisesta dokumentoinnista koulutusta, joka on suunnattu esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Kouluttajana toimii varhaiskasvatuksen opettaja Tiia Östman, jolla on pitkä kokemus toiminnallisten työpajojen vetäjänä, opetuskäytössä suosittujen digitaalisten sovellusten kouluttajana sekä mediakasvattajana.
”Käymme koulutuksessa läpi, mitä on pedagoginen dokumentointi ja miksi se on niin tärkeää. Jaamme hyviä kokemuksia ja ideoita vertaisryhmässä”, Östman kuvailee koulutusta.
Kuten muutkin koulutukset vallitsevassa tilanteessa, myös tämä koulutus järjestetään kokonaan etänä.
”Aluksi tuntui kieltämättä hyvin hassulta höpötellä tietokoneelle”, Östman pohtii.
”Onneksi varhaiskasvatuksen henkilökunta on niin positiivista ja innokkaan osallistuvaa, että vuorovaikutteisen hyvän fiiliksen pystyy luomaan myös etänä.”
Östman auttaa osallistujia ottamaan haltuun erilaisia pedagogiseen dokumentointiin soveltuvia tablettisovelluksia helppojen ja yksinkertaisten ohjeiden avulla. Koulutuksen pääpaino on itse tekemisessä.
Työvälineiden käyttöä on Östmanin mukaan hieman hankalampaa ohjata etänä, mutta hyvät ja selkeät kirjalliset ohjeet auttavat paljon.
”Ainakin tähän mennessä kaikki ovat pystyneet käyttämään välineitä ohjeen mukaan.”
Miten digitaaliset välineet sopivat päiväkoti-ikäisille lapsille?
Östman on tehnyt työssään paljon havaintoja siitä, miten lapset toimivat erilaisten digityökalujen kanssa ja millaista osaamista heillä on.
”Tämän päivän lapset ovat tottuneita käyttämään digitaalisia välineitä ja erittäin nopeita oppimaan erilaisten sovellusten käytön.”
Östmanin mukaan lapset ovat myös erittäin motivoituneita sellaiseen toimintaan, jossa digitaalisia apuvälineitä hyödynnetään, ja he keskittyvät siihen hyvin.
”Digitaaliset välineet ovat hyvä apuväline päiväkoti-ikäisten lasten kanssa puuhatessa, mutta huono lapsenvahti”, hän huomauttaa.
”Itse käytän digitaalisia välineitä lasten kanssa yhdessä, eikä tulisi mieleenkään istuttaa lapsia yksin iPad kädessä tuijottamaan ruutua. Sitä he käsittääkseni tekevät ihan riittävästi kotioloissa.”
Lapsen ajatukset ja näkökulma esille
Östman on huomannut, että nykykulttuurissa lasten ääni on vaimentunut, sillä lapset ovat median kuluttajina melko passiivisia. Koulutuksessa rohkaistaan siihen, että lapset olisivat passiivisten vastaanottajien sijasta tuottajia ja tekijöitä.
Östman kertoo käyttävänsä sovelluksia, joissa lapset itse suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia projekteja.
”Jättämällä aikuisen estetiikan sivulle ja kyselemällä lapsilta kysymyksiä heidän visioistaan, lapset saavat oman äänensä kuuluviin.”
Toimintakulttuurissa, jossa lapsen mielipide on tärkeä ja hänen ideansa toteutuvat, alkavat lapset ilmaista yhä enemmän omia ajatuksiaan.
”Valmiiden tuotosten katsominen yhdessä koko ryhmän kanssa tuo lapset positiivisella tavalla esille. Heidän itsetuntonsa vahvistuu, ja he pääsevät osaksi ryhmää jo heti ryhmäytymisen alkumetreillä”, Östman toteaa.
Lapsen äänen korostamiseen digitaaliset sovellukset tarjoavatkin hyvin monipuolisesti erilaisia tapoja, ja ne innostavat vuorovaikutukseen, tarinankerrontaan ja luovuuteen. Digimenetelmien avulla voidaan myös osallistaa vanhempia, kun he pääsevät katsomaan ja kommentoimaan lasten toimintaa päiväkodissa.
Teksti: Saara Kankainen
Voimme räätälöäidä aiheesta organisaatiollesi sopivan koulutuskokonaisuuden. Jos olet kiinnostunut organisaatiokohtaisesta koulutuksesta, ota yhteyttä: sari.saarinen@hyplus.fi
