Mitä on kirjallisuusterapia? Menetelmiä yksilöiden ja ryhmien ohjaamiseen

Kirjallisuusterapia on luovien terapioiden muoto, jossa valmiit ja itse kirjoitetut tekstit toimivat terapeuttisina välineinä. Tekstien pohjalta kirjallisuusterapiassa lähdetään kuulostelemaan herääviä mielikuvia ja tunteita sekä keskustelemaan tekstien esiin nostamista kokemuksista ja ajatuksista terapeutin tai ohjaajan johdolla. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä sovelletaan niin lapsille ja nuorille kuin aikuisille ja ikäihmisillekin sekä monenlaisille erityisryhmille, myös osana psykoterapiaa. Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus antaa valmiudet sekä yksilöiden että ryhmien ohjaamiseen monella ammattialueella.

Tekstit voivat kirjallisuusterapiassa olla monenlaisia runoista novelleihin ja romaanien katkelmiin. Myös asiatekstejä ja laulun sanoja voidaan käyttää, ja unetkin nähdään teksteinä, jotka avaavat hedelmällisiä näkymiä mielen kerroksiin. Sadut ja myytit auttavat löytämään symbolisia ulottuvuuksia sekä yksilön elämänhistoriaan että menneiden aikojen vaikutuksiin myös kollektiivisesti.

Kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä kirjoittamiseen suhtaudutaan lempeästi. Tekstejä ei arvioida tai arvostella eikä punakynää käytetä. Jokainen kirjoitettu tai muulla tavalla tuotettu teksti on oikeanlainen ja voi toimia väylänä itsetutkiskeluun, mielikuvien ja tunteiden kohtaamiseen, vaikeiden kokemusten käsittelyyn tai voimaantumiseen.

Kirjallisuusterapeuttinen kirjoittaminen voi myös avata kirjoittamisen lukkoja ja hoitaa kouluaikaisia kirjoittamisesta syntyneitä huonommuuden kokemuksia.

Virikkeinä kirjoitusharjoituksissa käytetään myös muiden luovien terapioiden menetelmiä, kuten kuvataidetta, valokuvaa, musiikkia, liikettä ja draamaa. Kirjoitus- ja lukutaito eivät ole työskentelyssä välttämättömiä: tarinoita on mahdollista kertoa, sanella, saduttaa ja nauhoittaa.

Missä kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä käytetään?

Tänä päivänä toteutettava kirjallisuusterapia on pitkän jatkumon tulos: sanan hoitavan vaikutuksen historia kehittyy edelleen ja saa uusia innovatiivisia muotoja.

Lausutun ja lauletun sanan voimaan luotettiin jo varhaiskantaisissa yhteisöissä. Historiallisista yhteyksistä voidaan mainita antiikin Kreikan aikainen ajatus, että oikein valitut sanat hoitavat.

Varsinaisen kirjallisuusterapian historian voi katsoa alkavan siitä, kun ensimmäisen maailmansodan aikana sotainvalideille tarjottiin luettavaa ja huomattiin heidän toipuvan sen avulla nopeammin.

Varhaiset kirjallisuusterapian sovellukset olivat kliinisiä. Sittemmin alue on laajentunut.

Laajasti käsitettynä kirjallisuusterapia on ns. sateenvarjokäsite, jonka alla on monenlaista lukemista ja kirjoittamista aina päiväkirjan kirjoittamisesta vuorovaikutuksellisissa ryhmissä tapahtuvaan toimintaan. Kuntouttavien muotojen rinnalle on kehittynyt ennaltaehkäiseviä muotoja, muun muassa kasvuryhmiä.

Kirjallisuusterapia voi toimia sekä erillisenä terapiamuotona että menetelmien tarjoajana monelle ammattialueelle.

Kirjallisuusterapian käytännön sovelluksia ovat muun muassa erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten ryhmät (oppimisvaikeudet, kielellisen kehityksen vaikeudet, sosioemotionaaliset vaikeudet), äiti–lapsi-ryhmät, äitiyttä käsittelevät ryhmät, ikääntyneiden ryhmät sekä lasten ja aikuisten satuterapeuttiset ryhmät.

Niin ikään muun muassa vammais-, päihde- ja vankilatyössä sekä kuolevien potilaiden saattohoidossa ja omaisten surutyön tukemisessa käytetään kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Kasvuryhmät toimivat ennaltaehkäisevästi mutta myös esimerkiksi masennuksen kuntoutuksessa yksilöterapian jälkeen.

Uutena alueena voidaan mainita työhön kuntouttavan green care -toiminnan ja kirjallisuusterapeuttisten menetelmien yhdistäminen. Tätä päivää ovat myös moninaiset verkkokirjoittamisen mahdollisuudet ja etäyhteydellä toimivat ryhmät.

Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus johtaa osaamiseen oman kokemuksen kautta

”Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus oli väkevä kokemus. Koulutuksessa painotettu kokemuksellinen oppiminen tarjosi ammatillisesti laajan valikoiman konkreettisia ja käytännönläheisiä välineitä tekstien käyttöön asiakkaiden kanssa. Samalla kokemuksellisuus avasi ikkunan siihen, miten hoitavalta voi tuntua tutkia itseään oman tai toisen kirjoittaman sanan kautta. Kokemuksellisuuden kautta koulutus ruokki luovuuttani ja lisäsi itsetuntemustani.”

− Anna-Leena Mitrunen, psykologi, psykoterapeutti

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n koulutuspolku on kolmiosainen. Tämä Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+:n Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus (35 op) on kolmiosaisen polun toinen osa. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki ensimmäisen osan eli Kirjallisuusterapia henkilökohtaisen ja oman ammatillisen kasvun menetelmänä -koulutuksen (15 op) käyneet.

Silja Mäki
Silja Mäki on psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti, kirjallisuusterapiakouluttaja ja HY+:n Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksen johtaja.

Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutus valmentaa ohjaamaan erilaisia ryhmiä ja yksilöitä kirjallisuusterapeuttisin menetelmin. Koulutuksen käytyään voi osallistua koulutuspolun kolmanteen osaan, Kirjallisuusterapeuttikoulutukseen (40 op). Koulutus on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetus-, kasvatus-, kirjasto- ja kulttuurialalla sekä seurakuntien ohjaus- ja neuvontatyössä toimiville.

Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksessa teoria nivoutuu vahvasti käytännön tekemiseen. Olennaisen osan koulutuksesta muodostaa harjoittelu kentällä eli oman kirjallisuusterapiaryhmän tai yksilön ohjaaminen.

Harjoittelu voi painottua lapsiin, nuoriin, aikuisin tai ikääntyviin sen mukaan, miten kukin opiskelija on suuntautunut omassa ammatissaan tai mihin ryhmään hänen kiinnostuksensa kohdistuu. Myös monenlaisten erityisryhmien ohjaaminen on mahdollisia.

Aiempina vuosina harjoitteluja on tehty muun muassa päiväkodeissa, kouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa, nuorisopsykiatriassa, aikuispsykiatriassa ja kirjastoissa. Moni on perustanut oman kirjallisuusterapeuttisen kasvuryhmän.

Koulutuksessa harjoittelun tukena toimii työnohjaus, jossa kentällä toteutettavaa harjoittelua reflektoidaan ja vahvistetaan näin ammattitaitoa ja ohjaajan identiteettiä.

Tärkeän osan koulutusta muodostavat koulutuspäivien aikana kokoontuvat kirjallisuusterapiaryhmät, joita ohjaavat kokeneet kouluttaja-kirjallisuusterapeutit. Ryhmissä osallistujat saavat omakohtaisen kokemuksen ryhmän jäsenenä olemisesta ja kirjallisuusterapeuttisten harjoitusten tekemisestä ja menetelmien vaikuttavuudesta.

Kouluttajana on ilo nähdä paitsi opiskelijoiden ammatillinen kehittyminen ja uusien menetelmien haltuun otto myös henkilökohtainen kasvu, joka koulutuksen myötä syvenee.

Kirjoittaja: Silja Mäki, psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuusterapiakouluttaja

 

Oletko kiinnostunut kirjallisuusterapian menetelmistä ja niiden hyödyntämisestä? Tutustu HY+:n Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutukseen, jonka johtajana kirjoittaja Silja Mäki toimii.

Jätä kommentti

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Meistä

Tietosuoja

Saavutettavuus

HY+ Moodle


Siirry tilaamaan uutiskirje!


Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Koulutukset yrityksille

Koulutukset julkissektorille

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!

ISKIKÖ TIEDONJANO?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta? Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Pysyttele askeleen edellä ja tilaa noin kerran kuussa lähtevä uutiskirjeemme, johon on koottu tuoreinta täsmätietoa oman alasi koulutuksista ja ilmiöistä.

Kyllä! Haluan lisää tietoa!