Kysymyksiä ja näkökulmia liikunnallistamisen teemasta

Kouluarjen liikunnallistaminen on ajankohtaista lasten ja nuorten heikentyneen fyysisen kunnon, laskeneiden oppimistulosten sekä lakisääteisten velvoitteiden vuoksi. Kouluissa voidaan lisätä liikettä helpoilla keinoilla, kuten toiminnallisilla oppitunneilla, mikrotauoilla ja aktiivisilla välitunneilla, joilla tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia. HY+:n uuden liikunnallistamiskoulutuksen vastuukouluttaja Mari Kääpä vastaa kiperiin kysymyksiin ajankohtaisesta teemasta.

1. Miksi kouluarjen liikunnallistaminen on juuri nyt niin ajankohtainen teema?

Kouluarjen liikunnallistaminen on tärkeämpää kuin koskaan useastakin syystä. Näitä ovat muun muassa:

Mari Kääpä
Liikunnan didaktiikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
  • Lasten ja nuorten fyysinen kunto on heikentynyt. Vain noin kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu terveyssuositusten mukaisesti, ja yli 40 prosentilla 8.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky on jo niin heikko, että se vaikeuttaa arjen toimintoja.
  • Oppimistulokset ovat laskeneet, mikä näkyy myös kansainvälisissä PISA-tuloksissa. Tutkimukset osoittavat, että liikunnalla on myönteinen vaikutus oppimiseen, keskittymiseen ja muistamiseen.
  • Liikunnallisen elämäntavan edistäminen on nykyisin myös lakisääteinen velvoite. Perusopetuslain mukaisesti esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa osana koulun toimintakulttuuria.
  • Mobiililaitteiden käytön rajoittaminen koulupäivän aikana vapauttaa aikaa muulle toiminnalle, kuten fyysisesti aktiiviselle tekemiselle.

2. Mitä konkreettisia keinoja koulu voi ottaa käyttöön jo huomenna?

Liikkeen lisääminen koulupäivään ei ole vain liikunnanopettajien tehtävä, vaan koko kouluyhteisön yhteinen asia. Tässä muutamia esimerkkejä helposti käyttöön otettavista keinoista:

  • Toiminnalliset oppitunnit, joissa opetusta ja tehtäviä tehdään myös pulpettien ulkopuolella.
  • Opetusympäristön laajentaminen lähiluontoon, koulun pihalle tai muihin lähiympäristöihin.
  • Liikunnalliset kotitehtävät eli liikkaläksyt.
  • Mikrotauot oppituntien aikana. Muutaman minuutin liiketauko aktivoi aivoja ja lisää vireyttä.
  • Aktiiviset välitunnit, joissa koulun tilat, piha-alueet ja välineet kannustavat liikkumaan. Pienilläkin ratkaisuilla, kuten pihamaalauksilla, ratojen merkinnöillä tai käytäväaktiviteeteilla, voidaan lisätä liikkumista.
  • Aktiivisten koulumatkojen tukeminen esimerkiksi toimivilla pyöräparkeilla sekä sijoittamalla saattoliikenteen pysähdyspaikat hieman etäämmälle koulusta, jolloin oppilaille kertyy pieni kävelymatka osaksi päivää.

3. Millaisia vaikutuksia liikkeen lisäämisellä voidaan saada oppimiseen ja hyvinvointiin?

Liikunnallistaminen voidaan nähdä pedagogisena työkaluna, joka luo paremmat edellytykset oppimiselle ja tukee oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Liikunnalla on sekä välittömiä että pitkäkestoisia vaikutuksia, ja tutkimuksissa puhutaan muun muassa neurobiologisista, kognitiivisista ja psykososiaalisista hyödyistä. Alla on hieman enemmän avattu hyödyllisiä vaikutuksia oppimiseen ja toisaalta yleiseen hyvinvointiin:

Tehokkaammat aivot

  • Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia.
  • Liikunta lisää hermokasvutekijä BDNF:n tuotantoa, mikä edistää hermoverkkojen muodostumista ja tukee muistia sekä oppimista.

Parempi tarkkaavaisuus

  • Liikkuminen ja aktiiviset tauot parantavat keskittymistä sekä toiminnanohjausta.

Työrauhan vahvistuminen

  • Liikkuminen auttaa purkamaan ylimääräistä energiaa ja voi vähentää häiriökäyttäytymistä.

Fyysinen hyvinvointi

  • Tukee tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.
  • Lisää vireyttä ja jaksamista.
  • Parantaa unen laatua.

Psyykkinen hyvinvointi

  • Vähentää stressiä ja uupumuksen tunteita.
  • Kohottaa mielialaa ja itsetuntoa.
  • Säännöllinen liike lisää mielihyvää tuottavien välittäjäaineiden, kuten endorfiinien, dopamiinin ja serotoniinin, eritystä.

Sosiaalinen hyvinvointi

  • Vahvistaa ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä.
  • Lisää oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä.
  • Parantaa kouluviihtyvyyttä ja voi vähentää yksinäisyyttä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että liikkeen lisääminen koulupäivään tukee samanaikaisesti oppimista, hyvinvointia ja kouluyhteisön myönteistä toimintakulttuuria.   

Tutustu Kouluarjen liikunnallistaminen -tilauskoulutukseen täällä:

Tilaa maksuton tarkistuslista oman koulutus valmiudesta lakimuutokseen täältä:

Suosituimmat sisällöt

Uusimmat Blogit

Lue seuraavaksi