Varhaiskasvatuksessa luodaan tärkeä perusta lasten hyvinvoinnille, oppimiselle ja aktiiviselle elämäntavalle. Vaikka ohjatut liikuntahetket ovat merkittävä osa päivää, tutkimukset osoittavat, että lasten liikkumiseen vaikuttavat ennen kaikkea ne ympäristöt ja toimintatavat, jotka ovat läsnä arjen jokaisessa hetkessä. Liikunnallisempi arki ei synny yksittäisistä tempauksista, vaan oppimisympäristöistä ja toimintatavoista, jotka kannustavat lapsia liikkumaan, tutkimaan ja leikkimään.
Suomalaisten lasten liikkumista seuranneen Piilo-tutkimuksen mukaan 4–6-vuotiaat lapset liikkuvat keskimäärin noin neljä tuntia päivässä. Varhaiskasvatuspäivinä lapset ovat usein aktiivisempia kuin vapaapäivinä. Tämä korostaa varhaiskasvatuksen merkitystä erityisesti niiden lasten kohdalla, joille aktiivinen liikkuminen ei ole vapaa-ajalla itsestäänselvyys.
Piha on paljon enemmän kuin ulkoilualue
Varhaiskasvatusvuosien aikana lapset viettävät päiväkotien pihoilla tuhansia tunteja. Siksi pihan suunnittelulla ja käytöllä on suuri merkitys lasten fyysiselle aktiivisuudelle, motoristen taitojen kehittymiselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Tutkimusten mukaan erityisesti suuret ja monipuoliset pihat lisäävät lasten omaehtoista liikkumista. Vaihtelevat pinnanmuodot, kumpareet, luonnonmateriaalit, polut ja erilaiset toimintapisteet houkuttelevat lapsia juoksemaan, kiipeilemään, tasapainoilemaan ja tutkimaan ympäristöään. Myös luonnonympäristöillä on tärkeä rooli. Metsät, puut, kivet ja muut luontoelementit tarjoavat lapsille monipuolisia motorisia haasteita, joita rakennetuista ympäristöistä voi olla vaikea löytää.
Luonto tukee samalla lasten keskittymistä, palautumista ja hyvinvointia. Metsäretkellä lapsi harjoittelee kuin huomaamatta tasapainoa, ketteryyttä ja kehonhallintaa. Samalla hän saa onnistumisen kokemuksia ja mahdollisuuden rauhoittua luonnon äärellä.
Oppimisympäristö opettaa liikkumaan
Motoristen taitojen kehittyminen edellyttää mahdollisuuksia harjoitella ja kokeilla monipuolisesti. Kiipeäminen, heittäminen, kiinniottaminen, hyppiminen ja tasapainoilu eivät kehity pelkästään ohjatuissa liikuntatuokioissa, vaan ennen kaikkea päivittäisen leikin ja liikkumisen yhteydessä.
Tutkimusten mukaan virikkeelliset ja monipuoliset ympäristöt tukevat motoristen taitojen oppimista tehokkaammin kuin yksipuoliset tilat. Lapset myös käyttävät ympäristöjä usein luovilla ja yllättävillä tavoilla, joita aikuiset eivät välttämättä osaa ennakoida. Siksi oppimisympäristöihin on tärkeää jättää tilaa lasten omalle toiminnalle, mielikuvitukselle ja kokeilulle.
Liikunnallinen oppimisympäristö ei tarkoita välttämättä suuria investointeja. Jo pienillä muutoksilla voidaan tehdä arjesta aktiivisempaa. Liikunnalliset siirtymät, toiminnalliset oppimistehtävät, helposti saatavilla olevat liikuntavälineet ja lasten osallistaminen toiminnan suunnitteluun voivat lisätä lasten päivittäistä liikkumista merkittävästi.
Myös sisätilat voivat kannustaa liikkumaan
Vaikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ulkoillaan aktiivisesti ympäri vuoden, myös sisätiloilla on suuri merkitys. Sää ja muut olosuhteet eivät aina mahdollista pitkää ulkoilua, joten lapsille tulee tarjota monipuolisia mahdollisuuksia liikkua myös sisätiloissa.
Liikkumiseen kannustavat sisätilat tarjoavat mahdollisuuksia esimerkiksi kiipeilyyn, ryömimiseen, tasapainoiluun, hyppimiseen ja pallon käsittelyyn. Monissa varhaiskasvatusyksiköissä lasten aktiivisuutta on onnistuttu lisäämään kustannustehokkaasti esimerkiksi karsimalla ylimääräisiä kalusteita, hyödyntämällä käytäviä liikkumiseen ja rakentamalla toiminnallisia oppimispisteitä seinä- ja lattiamerkintöjen avulla.
Tärkeintä ei ole tilojen koko, vaan se, miten niitä hyödynnetään. Liike voidaan yhdistää osaksi pedagogista toimintaa lähes missä tahansa ympäristössä.
Yhdenvertaiset mahdollisuudet liikkua
Hyvä oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuksia kaikille lapsille. Tutkimukset osoittavat, että ympäristön rakenne voi vaikuttaa siihen, ketkä lapset liikkuvat aktiivisimmin. Esimerkiksi suuret palloilukentät voivat houkutella osaa lapsista, mutta jättää toiset sivuun.
Siksi liikuntaympäristöjen suunnittelussa on tärkeää huomioida lasten erilaiset kiinnostuksen kohteet, toimintakyvyt ja tavat liikkua. Pienemmät toimintapisteet, monipuoliset motoriset haasteet, luontoelementit ja helposti saavutettavat välineet mahdollistavat aktiivisen osallistumisen mahdollisimman monelle lapselle.
Myös lasten omia näkemyksiä kannattaa kuunnella. Tutkimuksissa lapset ovat kertoneet arvostavansa erityisesti kiipeilyä, pyöräilyä, hippaleikkejä, luonnossa liikkumista sekä mahdollisuutta kokeilla omia rajojaan turvallisessa ympäristössä.
Pienillä teoilla suuri vaikutus
Liikunnallisempi arki ei edellytä uusia rakennuksia tai mittavia pihauudistuksia. Tutkimusten viesti on rohkaiseva: lasten liikkumista voidaan lisätä merkittävästi myös pienillä muutoksilla toimintakulttuuriin ja oppimisympäristöihin.
Kun ympäristö tarjoaa tilaa liikkumiselle, luontoa hyödynnetään aktiivisesti, siirtymät toteutetaan liikkuen ja lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, syntyy arki, jossa liikkuminen on luonteva osa oppimista ja hyvinvointia.
Juuri tällaisista arjen valinnoista ja teoista rakentuu liikunnallinen toimintakulttuuri – sellainen, joka tukee lasten kasvua, osallisuutta, oppimista ja terveyttä pitkälle tulevaisuuteen.
Lähteet:
Liikettä arjessa säällä kuin säällä, liikkumisen olosuhteet varhaiskasvatuksessa 2025 Jyväskylän ammattikorkeakoulu (julkaisu 356) Katariina Kämppi, Anette Mehtälä, Katja Rajala, Janne Kulmala, Harto Hakonen & Janne Haikari.
Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023, Anette Mehtälä, Arja Sääkslahti, Piritta Asunta, Harto Hakonen, Tuomas Kukko, Janne Kulmala, Katariina Kämppi ja Tuija Tammelin, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2024:10.
Tämän artikkelin kuvituksena on käytetty tekoälyllä generoitua kuvaa.
