FI | SV | EN

Kuusi opetusalan ajankohtaista haastetta

Opetusala kohtaa uudenlaisia haasteita maailman ja yhteiskunnan jatkuvassa muutoksessa. HY+ auttaa vastaamaan näihin haasteisiin OPH:n rahoittamilla koulutushankkeilla. Teimme kuuden kohdan listauksen opetusalan ajankohtaisista kehittämiskohteista, mikä antaa myös tietoa, millaisia opetusalan koulutuksia kesälomien jälkeen on tiedossa.

1. Tulevaisuuden tietotyötaitojen ja kirjoittamisen opettaminen

Koska maailma on jatkuvassa muutoksessa, on kouluissa opetettava tulevaisuuden taitoja. Esimerkiksi lasten ja nuorten tietotyötaidot nähdään opetusalalla tärkeänä ja ajankohtaisena kehittämiskohteena. Lisäksi oppijoiden niin sanottujen metataitojen harjoittamiseen on kaivattu lisäkoulutusta.

Uuden koulutushankkeen tarkoituksena on auttaa peruskoulujen ja lukioiden opettajia kehittämään omassa opetuksessaan erilaisia pedagogisia käytäntöjä, jotka edistävät oppijoiden tietotyö- ja digitaalisia taitoja sekä niiden kehittymistä. Tulevaa koulutusta on kehitetty tutkimustulosten pohjalta muun muassa tietotyötaitojen opetusmallin mukaisesti.

Tietotyötaitojen lisäksi tarvetta on uusille keinoille kehittää lasten ja nuorten kirjoitustaitoja. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointitutkimuksen mukaan perusopetusikäisten kirjoitustaidot eivät kehity koulupolun aikana toivottavalla tavalla ja taidoissa on havaittavissa selvää eriytymistä.

Kirjoitustaidot ovat yksilöllisen ilmaisun, oppimisen ja työelämätaitojen sekä yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien perusta. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus kehittää koulupolun aikana kirjoitustaitojaan sellaisiksi, että ne mahdollistavat itsenäisen ja omaehtoisen ilmaisun ja osallistumisen. Jokaisella opettajalla tulisi myös olla pääsy yhtenäiseen ja systemaattiseen kirjoittamisen opetuksen materiaaliin.

Uuden koulutushankeen tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kirjoittamisen taitoja ja vahvistaa heidän motivaatiotaan ja osaamistaan ilmaista itseään kirjoittamisen avulla. Lisäksi tavoitteena on antaa opettajille välineitä kirjoittamisen oppimisen opettamiseen sekä tukea opettajia kirjoittamismyönteisen kulttuurin luomiseksi.

2. Katsomus- ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatussuunnitelmassa on määritelty, että varhaiskasvatuksen tulee tarjota kaikille lapsille mahdollisuus tutustua omaan ja ryhmän muiden lasten uskontoihin ja katsomuksiin. Lisäksi kansalaiskeskustelu erilaisista katsomuksista on jatkuvaa, mikä tekee aiheesta ajankohtaisen myös varhaiskasvatuksen opettajille.

Muun muassa Karvin selvitys ja Helsingin yliopiston Koulujen monet kielet ja uskonnot (KUSKI) -raportti kertovat, että katsomuskasvatuksen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa on erittäin haastavaa: varhaiskasvattajilla ei ole tämän alan opintoja eikä riittävää osaamista toteutukseen.

Uusi koulutushanke avaa katsomuskasvatuksen käsitteistöä ja tutustuttaa Suomessa toimiviin katsomusyhteisöihin. Se vahvistaa kasvattajien katsomustietoisuutta, katsomussensitiivisyyttä sekä katsomuksiin liittyvää kompetenssia. Lisäksi se vahvistaa kasvattajien pedagogista menetelmäosaamista katsomuskasvatuksessa.

Katsomuskasvatuksen lisäksi varhaiskasvatuksessa pyritään kehittämään ruokakasvatusta, sillä niin aikuisten kuin lastenkin noudattamat ruokavaliot ovat monipuolistuneet Suomessa. Lisäksi ruoan eettiset ja ympäristölliset vaikutukset tiedostetaan entistä vahvemmin.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositus- ja varhaiskasvatussuunnitelma linjaavat ruokakasvatuksen toimenpiteitä, joiden tehokkaaseen käynnistämiseen ja seurantaan pedagogisessa vastuussa olevalla henkilöstöllä ei ole tällä hetkellä riittävää sisältöosaamista. Uusi hanke tukee varhaiskasvatuksen pedagogisten asiantuntijoiden kehittymistä ruokakasvattajina varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteuttamisessa kullekin ikäryhmälle parhaiten soveltuvalla tavalla.

Hankkeessa toteutetaan koulutuskokonaisuus, joka lisää varhaiskasvatushenkilöstön ruokakasvatuksellista sisältöosaamista ja syventää heidän pedagogista ammattitaitoaan. Lisäksi se antaa välineitä kehittää ja arvioida ruokakasvatustoimintaa omassa yksikössä ja viestiä siitä myös esimerkiksi lasten vanhemmille.

3. Seksuaalikasvatus ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisy

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan seksuaalisen häirinnän kokemukset ovat yleisiä jo alaluokilta lähtien. Kokemukset lisääntyvät voimakkaasti yläasteelle, lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin siirryttäessä, ja kymmenesosa oppilaista kokee jääneensä ilman kaipaamaansa tukea. Samanaikaisesti perusopetuksen oppilaitoksista 12 prosentilta ja ammatillisista oppilaitoksista jopa 21 prosentilta puuttuvat yhtenäiset käytännöt seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen (TEA-tiedonkeruu 2017‒2018).

Uuden koulutushankkeen avulla lisätään kaikkien opettajien valmiuksia puuttua seksuaaliseen häirintään, ennaltaehkäistä sitä ja tuoda yhdenvertaisen seksuaalikasvatuksen teemoja omaan opetukseensa yli oppiainerajojen. Lisäksi on tarpeen kehittää oppilaitosten toimintakulttuuria häirintää ehkäiseväksi ja seksuaalisuuden monimuotoisuutta tukevaksi. Koulutushankkeessa syvennetään valmiuksia kohdata seksuaalisuutta yhdenvertaisesti ja rakentavasti.

Seksuaalisen häirinnän lisäksi nuoret kohtaavat yhä enemmän ekstremismiä, terrorismia ja konflikteja median välityksellä sekä äärijärjestöjen propagandaa, disinformaatiota ja vihapuhetta. Tarve ammatillisen puolen koulutukselle korostuu Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Katja Vallinkosken kansallisessa aineistossa (2018) sekä keskusteluissa ammatillisen oppilaitosten henkilöstön kanssa. Henkilöstö kokee voimattomuutta keskustella aiheesta muun muassa vähäisen kontaktiopetuksen vuoksi.

Vallinkosken aineiston mukaan ammatillisissa oppilaitoksissa keskusteltiin kiistanalaisista aiheista paljon vähemmän kuin muilla kouluasteilla. Kuitenkin valtaosa tilanteista, joissa henkilöstö tietää opiskelijansa osallistuneen väkivaltaisella ääriajattelulla selittyvään väkivallantekoon, kohdattiin juuri ammatillisissa oppilaitoksissa.

Uusi väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin käsittelyä ja ennaltaehkäisyä tukeva koulutushanke vastaa ammatillisten oppilaitosten erityispiirteisiin ja haasteisiin. Hankkeessa kehitetään ratkaisukeskeisesti kestäviä pedagogisia työkaluja ja substanssiosaamista. Hanke kehittää henkilöstön tietoja ja taitoja kohdata teemaan liittyviä kiistanalaisia keskusteluaiheita osana oppilaitosten keskustelu- ja toimintakulttuuria.

4. Toisen kotimaisen kielen osaaminen

Ruotsinkielinen nuorisobarometri (2018) osoittaa, että suomenruotsalaisilla nuorilla voi olla vaikeuksia pärjätä yhteiskunnassa, jos he eivät kehitä suomen kielen osaamistaan. Ville Pitkäsen ja Jussi Westisen raportissa Talar du svenska? – en undersökning om finskspråkigas attityder till svenskan och de svenskspråkiga (2017) todetaan, että suomen- ja ruotsinkielisten välistä kanssakäymistä tulisi vahvistaa.

Vuorovaikutuksen lisääminen kieliryhmien välillä on tehokkain tapa positiivisen asenneilmaston luomiseen. Parempi kielitaito voi auttaa kieliryhmien välisiä suhteita. On siis tarve löytää uusia menetelmiä ja välineitä, joilla voidaan vahvistaa oppilaiden motivaatiota parantaa toisen kotimaisen kielen osaamistaan.

Uuden koulutushankkeen tavoitteena on kasvattaa toisen kotimaisen kielen kielellistä ja kulttuurista tietoisuutta. Pitkälle tähtääviä pedagogisia prosesseja tukevat menetelmät, joissa yhdistetään kaunokirjallisuutta, taidetta ja sosiaalista vuorovaikutusta kielenopetukseen, pyrkivät kasvattamaan toisen kotimaisen kielen opiskelun motivaatiota, kiinnostusta ja oppimisen iloa.

Koulutushankkeen kohderyhmänä ovat sekä ruotsin kielen aineenopettajat suomenkielisissä kouluissa että suomen kielen aineopettajat ruotsinkielisissä kouluissa. Osallistujat saavat koulutuksista tietoa kulttuurisen ja kielellisen tietoisuuden tutkimuksesta sekä kielen oppimisen työkaluja, jotka edistävät monikielisyyttä, inspiraatiota ja motivaatiota. Hankkeella tuetaan myös tandem-oppimista, mikä tarjoaa oppijoille mahdollisuuden vahvistaa kielitaitoaan olemalla vuorovaikutuksessa toisesta kieliryhmästä tulevan oppilaan kanssa.

5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ongelmista on tehty runsaasti tutkimusta, joiden tulokset kertovat akuuteista kehittämistarpeista. Esimerkiksi koulussa menestymisen ja syrjäytymisen riskitekijöiden on todettu näkyvän jo varhaiskasvatusiässä. Lisäksi toisen asteen opinnoista pudokkuus on huomattavaa ja maahanmuuttajaopiskelijoiden keskeyttämisprosentit suuria. Myös erityisen ja tehostetun tuen saajien määrä on Tilastokeskuksen mukaan kasvanut.

Tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan varsinkin erityisen tuen tarvitsijoiden sekä paikkaansa koulussa ja elämässä hakevien opiskelijoiden on todettu hyötyvän vahvuusperusteisuudesta. Näin ollen vahvuusperusteisuutta ja positiivista pedagogiikkaa tukeva koulutushanke on erityisen tärkeä.

Uudella koulutushankkeella tuetaan vahvuusperusteisen otteen kehittämistä ohjaus- ja opetustyössä. Koulutuksessa osallistujat saavat kokonaiskuvan siitä, mitä vahvuusperusteisuus ja positiivinen pedagogiikka tarkoittavat ohjauksessa ja opetuksessa, sekä oppivat soveltamaan niitä omassa työssään, työyhteisössään ja alueensa eri toimijoiden kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Lasten hyvinvointia pyritään tukemaan myös varhaiskasvatuksen ruotsinkielisellä koulutushankkeella, joka on kehitetty ajankohtaisen varhaiskasvatustutkimuksen pohjalta. Pääteemoja uudessa hankkeessa ovat lapsen kehitys ja positiivinen minäkuva, huoli lapsen olosuhteista sekä leikin merkitys lapsen oppimisessa, kehityksessä ja hyvinvoinnin tukemisessa.

Hankkeen tavoitteena on antaa käsitys tekijöistä, jotka vaikuttavat lapsen hyvinvointiin niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Hankkeessa tuodaan esiin tapoja, joilla aikuinen voi tukea lasta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi keskitytään siihen, kuinka varhaiskasvatuksen toimintaa tulisi kehittää lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi.

6. Koulun toimintakulttuurin muutos

Opetuksen ja kasvatuksen kehittämisen lisäksi uusien koulutushankkeiden avulla pyritään edistämään koulujen toimintakulttuuria.

Uudet opetussuunnitelman perusteet astuivat käytäntöön yläkouluissa syksystä 2017 alkaen ja edellyttävät uusia toimintatapoja ja uudenlaista toimintakulttuuria niin opettajilta kuin johdoltakin. Jos opettajan toimintatapojen halutaan juurtuvan käyttöön, on professori Leena Krokforsin mukaan yhteisöllisyyden, johtamisen ja toimintakulttuurin kehittäminen kouluissa tärkeää.

Oppimisen ja opettajuuden muutokseen vastaavan koulutushankkeen tavoitteena on tukea yläkoulujen ja yhtenäiskoulujen opetushenkilöstöä ja johtoa uuden opetussuunnitelman mukaisen yhteisöllisen ja oppivan toimintakulttuurin kehittämisessä ja toteuttamisessa. Koulutuksessa käsitellään, miten yläkoulun rakenne ja aineenopettajien taito luoda osallistava oppimisprosessi sekä kannustava ja ohjaava vuorovaikutus tukevat oppilaiden kasvua ja oppimista.

Oppimisyhteisöä pyritään kehittämään myös älykkään intuition avulla. Maailman monimutkaistuvien ongelmien myötä tarvitaan ihmisiä erikoistumaan niiden ratkaisemiseen ja ajatteluun, johon tekoäly tai pelkkä päättely eivät pysty. Intuitiolla on kiistaton rooli kompleksisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa ja innovoinnissa, mutta intuition tuottama tieto ei ole aina luotettavaa. Intuitiotaitoja voi kuitenkin kehittää, jolloin on mahdollista saada käyttöön älykäs intuitio.

Uusi koulutushanke tähtää älykkään intuition käyttöön osana johtamista, pedagogiikkaa, ohjausta ja työyhteisön toimintaa. Keskeisenä tavoitteena on luoda kokonaiskuva intuitiivisen tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ja menetelmistä oman työn ja työyhteisön kehittämisen apuna.

Myös sovittelusta ja restoratiivisesta toimintakulttuurista on alkamassa uusi koulutushanke, jonka lähtökohtana on rakentaa kohtaamisen toimintakulttuuria ja vahvistaa kaikkien yhteisön jäsenten turvallisuutta ja oikeutta osallisuuteen.

Koulutus tarjoaa teoreettisia lähtökohtia ja käytännön menetelmiä, joilla voidaan toteuttaa koulurauhaa oppilaitoksen arjessa ja omassa työssä. Koulutukseen osallistuvat oppivat hyödyntämään restoratiivisia vuorovaikutusmenetelmiä opetustilanteissa sekä sovittelua ja conferencing-menettelyä konfliktitilanteissa ohjauksen ja sanoituksen avulla.

 

Haluatko saada ensimmäisten joukossa tiedon uusista maksuttomista opetusalan koulutuksista? Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tästä! Nyt avoinna oleviin opetusalan koulutuksiin voit tutustua täällä.

Suosituimmat sisällöt

Uusimmat Blogit

Lue seuraavaksi