Häiriö sivustolla

Verkkosivuillamme on häiriö, jonka takia ilmoittautuminen avoimiin koulutuksiin ei välttämättä toimi. Vikaa korjataan. Pahoittelemme häiriötä!

FI | SV | EN

Koulukiusaaminen rikosoikeudellisena ilmiönä – mikä on koulun vastuu?

oppilas

Vaikka koulukiusaamista itsessään ei ole Suomessa ainakaan toistaiseksi määritelty rikokseksi, tapahtuu oppilaitoksissa sellaista kiusaamista, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Mitä kaikkea kouluissa tulisi tietää rikoksen tunnusmerkit täyttävän kiusaamisen juridisista vastuista ja lapsen oikeuksien toteutumisesta?

Varatuomari Kaija Kess kertoo havainneensa koulukiusaamiseen liittyvän juridiikan olevan iso haaste koulukentällä. Siksi hän kouluttaa aiheesta opettajia, rehtoreita ja muuta koulujen henkilökuntaa.

”Koulukiusaaminen on ollut ajankohtainen aihe vuosikymmeniä, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tapaukset, joista koulukiusaamisen otsikon alla puhutaan, alkavat saada hyvin vakavia piirteitä”, Kess toteaa. ”Oikeudellisesti kysymys alkaa olla rikoksista.”

Kess viittaa tapauksiin, jotka ovat lähiaikoina päätyneet uutisotsikoihin. Esimerkiksi tämän vuoden tammikuussa uutisoitiin, että vuonna 2020 eräässä Vantaan koulussa tapahtunut pahoinpitely on nyt käsittelyssä Helsingin käräjäoikeudessa. Tapausta käsitellään monen rikostunnusmerkistön kannalta, muun muassa törkeänä pahoinpitelynä.

”Rikostunnusmerkistöjä alkaa olla arjessa esillä. Tämä on sellainen ilmiö, jota lakimiehet ovat alkaneet ihmetellä ja pohtivat, että tälle pitäisi alkaa tehdä jotain”, Kess tähdentää aiheen ajankohtaisuutta.

Väärinkäsityksiä koulukentällä: oikeudelliset vastuut vakavissa kiusaamistilanteissa

Rikokseksi luokiteltavan kiusaamisen oikeudelliset vastuut eivät Kessin havaintojen mukaan ole kouluissa täysin selvillä. Kouluissa on myös haasteita hahmottaa, missä rikoksen raja kulkee. Aiheeseen liittyy runsaasti harhakäsityksiä, joita Kess haluaa lakimiehenä korjata.

Kiusaamista voidaan käsitellä oikeudellisena ilmiönä hyvin monelta eri kannalta. ”Räikeimmissä koulukiusaamistilanteissa, jotka mahdollisesti täyttävät rikoksen tunnusmerkistön, voi olla kyse esimerkiksi rikoskumppanuudesta, kanssatekijästä, avunantajasta tai yllyttäjästä”, Kess listaa. “Voi olla, että koko porukka, joka esimerkiksi väkivallanteon ympärillä on ollut, on erilaisissa tekijämuodoissa oikeudellisesti vastuussa.”

Kessin mukaan opettajakunta ja rehtorit eivät välttämättä tiedä, että myös esimerkiksi pahoinpitely-yritys on rangaistava teko. ”Jos he eivät tunne tällaisia oikeudellisia seikkoja, eivät he osaa puuttua näihin vakaviin tilanteisiin.”

Se, että rikosvastuu alkaa Suomessa vasta 15-vuotiaana, on Kessin mukaan kouluissa hyvin tiedossa. ”Tämä on ymmärretty niin, että alle 15-vuotiaiden tekemisiä ei tutkittaisi lainkaan. Se käsitys on väärä”, hän toteaa.

Poliisi tutkii myös alle 15-vuotiaiden tekoja, jos ne täyttävät rikoksen tunnusmerkistön, vaikka tekijää ei voidakaan tuomita vastuuseen tuomioistuimessa. Tästä syystä myös sellaiset vakavat koulukiusaamistapaukset, joissa tekijät ovat alle 15-vuotitaita, on ilmoitettava eteenpäin.

Kess mainitsee ilmoitusvelvollisuuden olevan seikka, josta koulun henkilökunnalla on monesti vääriä käsityksiä. Tämä liittyy etenkin tilanteisiin, joissa rikokseksi luokiteltava teko on tapahtunut koulun ulkopuolella.

Kess kertoo esimerkin: Jos oppilas kertoo opettajalle, että hän on saanut toiselta oppilaalta tappouhkauksen, opettaja saattaa olla siinä käsityksessä, että hän ei voi tehdä tilanteessa mitään, jos uhkaus on tapahtunut koulun ulkopuolella. Jos uhkaaja on esimerkiksi väkivaltainen oppilas ja uhatulla on todellinen pelko henkensä puolesta, on opettajan velvollisuus ilmoittaa asiasta poliisille ja lastensuojeluun.

”Opettajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hän saa tehtävässään tietoa tällaisesta rikoksen uhasta. Haluan tuoda nämä ilmoitusvelvollisuudet hyvin vahvasti esille”, Kess painottaa.

Ilmoitusvelvollisuus kytkeytyy Kessin mukaan tiettyihin rikosoikeudellisiin nimikkeisiin ja termeihin. Jos opettajat eivät tunne esimerkiksi uusinta lainsäädäntöä tai rikosnimikkeitä, he eivät pysty työssään toteuttamaan ilmoitusvelvollisuuttaan. ”Yritän jäsentää opettajille heidän vastuitaan ja velvollisuuksiaan, jotta ei tulisi vahingossa tehtyä arjessa väärin.”

Kuinka lakia tulkitaan koulumaailmassa?

Koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta erittäin niukka. Laissa on yksi lause, jossa sanotaan, että lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, mutta sitä ei avata käytännössä. ”Lapsen oikeus turvalliseen oppimisympäristöön tarkoittaa henkilöstön vastuuta turvata se”, Kess toteaa.

Juridiikka pyrkii Kessin mukaansa hyvin täsmälliseen kuvaukseen siitä, mikä on kenenkin oikeus ja velvollisuus. ”Perinne puhua asioista on kovin erilainen meillä juridiikan puolella kuin esimerkiksi pedagogiikan puolella”, hän toteaa.

Lain sanamuotoihin on kuitenkin myös opetusalalla tärkeää kiinnittää huomiota. Siksi Kess pyrkii avaamaan asiat mahdollisimman huolellisesti puhuessaan lainsäädännöstä ja oikeudellisesta ajatusrakenteesta opetusalan henkilöstölle. ”Joudun tietyllä tavalla hieman haastamaan heidän omaa perinnettään puhua asioista ja herättämään heitä näkemään oikeudellisesti tärkeät kohdat.”

Kess on työskennellyt paljon erilaisten työyhteisöjen kanssa, myös esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon saralla.

”Kaikkien alojen kanssa huomaan tämän saman. Me juristit olemme omassa kuplassamme ja ymmärrämme hyvin toisiamme, mutta kun puhun vaikkapa puolustusvoimien henkilökunnalle, insinööreille, opettajille tai lääkäreille, he kaikki ovat omassa kuplassaan. Siksi täytyy tehdä töitä, että voimme puhkaista näitä kuplia olennaisissa kohdissa.”

Kessin mukaan yhteinen ymmärrys löytyy aina, kun juridisia asioita lähestytään kunkin alan arjesta käsin. Siksi hän käyttää kouluttaessaan runsaasti käytännön esimerkkejä ja vastaa osallistujia askarruttaviin kysymyksiin. ”Yleensä siitä tulee aika hyvää ja mielenkiintoista keskustelua, kun saadaan reiät niihin kupliin.”

Millaisia toimenpiteitä oppilaitoksissa tulisi tehdä?

Millaisiin toimenpiteisiin oppilaitoksissa tulisi ryhtyä, jotta vakaviin koulukiusaamistilanteisiin liittyvät juridiset seikat saataisiin kuntoon? Kess toteaa, että on ensinnäkin tärkeää opetella, mitkä vastuut koskevat vakavia koulukiusaamistilanteita, ja ymmärtää ilmoitusvelvollisuudet niin poliisille, lastensuojeluun kuin huoltajillekin.

Yksittäisessä kiusaamistilanteessa toiminta-askelten on oltava selkeät ja on selvitettävä tosiseikat. ”Aivan liian usein huomaan, että kovasti puhutaan siitä, miltä tilanne tuntui ja tuntuuko pahalta nyt. Se ei ole oikeudellisesti ainoa asia, vaan tärkeintä olisi saada faktat selville”, Kess tuo esiin.

Tämä vaatii hänen mukaansa tietynlaista asennetta koulun henkilökunnalta. ”Joudutaan tekemään pienimuotoinen tutkinta asiasta. Silloin on myös hyvä tietää, että kaikkien oikeusturva on otettava huomioon, sekä uhrin että mahdollisen tekijän. Pitää muistaa kuulemisvelvoitteet.”

Lisäksi oman koulun kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma on päivitettävä ajantasaiseksi ja katsottava, että sen mukaisesti myös toimitaan. Monissa kouluissa on Kessin havaintojen perusteella vanhentunut ja päivittämätön kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma, jolloin tilanne voi olla jopa lainvastainen.

”Jos koulussa tapahtuu jotain todella ikävää, ensimmäiseksi poliisi pyytää nähtäväkseen kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelman”, Kess toteaa.

Jos poliisi havaitsee, että suunnitelma on vanhentunut eikä sitä käytetä, on jo siinä kohtaa kyse velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Opetushallitus on laatinut ohjeet kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelman tekemiseen. Suunnitelma on tehtävä yhdessä kouluyhteisön kanssa niin, että työtä johtaa rehtori. Suunnitelman pitäisi olla oppilaiden ja henkilökunnan käytettävissä helposti, ja sitä on myös tarkoitus jatkuvasti päivittää.

”Se ei ole kerralla selvä ja mappiin, vaan sitä tehdään, kun huomataan uusia riskejä”, Kess huomauttaa. ”Koska oppilaitosten työturvallisuutta koululaisten osalta ei ole säädetty, me hyvin pitkälti sovellamme työturvallisuuslain logiikkaa myös oppilaiden turvallisuuteen. Sieltä löytyy tietynlainen logiikka, miten esimerkiksi työnantajan edustajan eli käytännössä rehtorin tulee toimia, jos tulee uusia uhkia ja riskejä ympäristössä, missä hän toimii.”

Koulutusta koulukiusaamisen juridiikasta

Kess kouluttaa oppilaitoksia siitä näkökulmasta, mikä on rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan vastuu ja mitä heidän tulee vastuistaan tietää vakavissa koulukiusaamistilanteissa.

”Oppilaitoksissa on kyllä hyvin paljon tietoa, koulutusta ja välineitä pehmeämpään, positiiviseen lähestymistapaan koulukiusaamiseen liittyen. Minä annan heille eväitä vakavimpaan osaan tätä ilmiötä, jotta he pärjäisivät silloin, kun on kysymys kaikista vaikeimmista tilanteista.”

Kessin mukaan on tärkeää saada oppilaitokset ymmärtämään ja erottamaan tilanteet, joihin ei voida puuttua pelkästään pehmeämmillä keinoilla. Hän tähdentää, että vakavia asioita ei voida jättää vellomaan kouluyhteisön sisälle, vaan tulee olla selkeät toimintamallit asian siirtämiseksi oikeiden tahojen käsiteltäväksi.

Oikeudellinen tieto voi tuntua koulumaailmassa varsin karulta ja tylyltä, eikä opetusalan henkilöstöstä voida tehdä rikosoikeudellisia asiantuntijoita yhden koulutuksen avulla, Kess toteaa. ”Siitä voi kuitenkin olla yllättävän paljon hyötyä, jos joutuu vakavien asioiden kanssa tekemisiin, että jäsentää asian alusta pitäen oikein.”

Teksti: Saara Kankainen

Tutustu ja ilmoittaudu mukaan Turvallinen koulu: Koulukiusaamisen juridiikka -koulutukseen, jossa Kaija Kess toimii kouluttajana.

Voit myös tilata aiheesta omalle organisaatiollesi räätälöidyn koulutustoteutuksen. Ota yhteyttä HY+:n opetuksen ja oppimisen asiakkuuspäällikköön Selja Saarialhoon (selja.saarialho@hyplus.fi, puh. 040 352 5004).

Lue seuraavaksi

Häiriö sivustolla

Verkkosivuillamme on häiriö, jonka takia ilmoittautuminen avoimiin koulutuksiin ei välttämättä toimi. Vikaa korjataan. Pahoittelemme häiriötä!