Työelämä on kovassa muutoksessa, eikä se ole varmasti jäänyt keneltäkään huomaamatta. Ammatteja katoaa ja uusia syntyy, digitalisaatio etenee, työnteon tavat muuttuvat ja epävarmuus kasvaa. Viime vuosina jyllänneen koronapandemian lisäksi työelämässä kytee toinenkin pandemia, joka koskee ihmisten hyvinvointia ja jaksamista – tai ennemminkin niiden puutetta.
Kiihtyvän muutostahdin, etätöiden yleistymisen sekä informaatiotulvan myötä on alettu puhua yhä enemmän itsensä johtamisesta. Sillä viitataan yleensä tavoitteiden asettamiseen ja toteuttamiseen tehokkaasti, oman toiminnan ja tunteiden säätelyyn sekä hyvinvointitaitoihin.
Monet näistä itsensä johtamiseen yhdistetyistä teemoista ovatkin yksilön hyvinvoinnin ja toiminnanohjauksen kannalta keskeisiä, eivätkä ne perinteisesti ole saaneet niille kuuluvaa arvostusta.
Todennäköisempää on, että koulussa on opiskeltu ruotsin kielen prepositiolistauksia ja Englannin kuninkaallisten nimiä kuin itsetuntemus- ja ajattelutaitoja. Työelämässä taas on totuttu malliin, jossa yksi käskee ja toinen toteuttaa, mikä ei kovin suurta itseohjautuvuutta ole edellyttänyt, eikä myöskään mahdollistanut.
Itsensä johtamisen ytimessä on aina hyvä itsetuntemus: omien arvojen kirkastaminen, ymmärrys oman ajattelun toiminnasta ja uskomuksista, kyky tulla toimeen erilaisten tunteiden kanssa ja yhteys omiin tarpeisiin.
Kun tunnistaa omat arvonsa ja ydintarpeensa sekä ymmärtää omaa ajatteluaan ja uskomuksiaan, on mahdollista lähteä luomaan niitä tukevia tapoja ja tavoitteita. Hyvä itsetuntemus on perusta, jolle rakentuu ihmiselle itselleen merkityksellinen työ, sosiaaliset suhteet, ajanviettotavat ja itsensä toteuttaminen. Kokemus siitä, että elämä on elämisen arvoista.
Itsensä johtamiseen panostaminen on investointi koko organisaatiolle
Itsensä johtamista käsitellään lähes poikkeuksetta yksilöllisten tavoitteiden kautta, mikä usein näkyy siinä, että sen keskeisinä hyötyinä nähdään oman tehokkuuden maksimointi, suoritelistat, upea urapolku, menestyminen ja/tai rikastuminen.
Vaikka rutiinitehtävien kohdalla ja esimerkiksi omaa hyvinvointia tukevien tapojen kanssa erilaiset tavat ja metodit voivat toimia apuna ja olla varsin hyödyllisiäkin, pelkkään päivittäiseen suorittamiseen keskittyminen saattaa kuitenkin johtaa siihen, ettei ole tullut pohtineeksi, onko suunta alun perinkään oikea.
Monesti elämän merkityksellisyys, luovuus ja hyvinvointi kukoistavat, kun ei keskitytä pelkästään suorittamiseen ja tehostamiseen. Niitä ei voi hallita to do -listojen ja älykellojen avulla tai listata Excel-taulukoihin, vaan ne tapahtuvat yhteydessä toisiin ihmisiin.
Voisiko itsensä johtaminen tarkoittaa siis myös sitä, että tietoisesti ohjaamme toimintaamme inhimillisyyden ja ajattelutaitojen edistämiseen? Se kun ei sulje pois yksilön omia tavoitteita tai esimerkiksi organisaation menestymistä – päinvastoin.
Inhimillisyys, joustava ajattelu ja itsetuntemus ovat myös taitoja, joita automatisaatio ja tekoäly eivät ihan heti ole korvaamassa. Panostaminen niihin on yksi parhaita investointeja, mitä voi tehdä.
Mitä voisimmekaan saavuttaa, jos esimerkiksi johtaja lähtisikin paremmasta itsensä johtamisesta ja itsetuntemuksesta käsin pohtimaan työtään seuraavien kysymysten kautta:
- Onko työpaikallamme avoin ja osallistava kuuntelu- ja keskustelukulttuuri?
- Miten voisin omalla toiminnallani lisätä luottamusta ja luoda turvallista ympäristöä?
- Voisinko aktiivisesti tukea toisten kasvamista ja kehittymistä omalla toiminnallani?
- Saako työpaikallamme puhua myös vaikeista asioista?
- Miten kokeiluihin ja niiden toimimattomuuteen suhtaudutaan?
- Miten pystyisimme välttämään turhaa kontrollointia, jos siihen ei ole tarvetta?
- Voisinko osoittaa arvostustani toisia kohtaan useammin?
- Millainen ihmiskäsitys ja uskomukset oman toimintani taustalla ovat?
Itsensä kehittämisessä on potentiaalia paljon enempään kuin vain yksilön omien tarpeiden toteuttamiseen ja tehokkaaseen suorittamiseen. Sen avulla voimme luoda kestävämpää ja kaikille parempaa työelämää ja hyvinvointia.
Teksti: Laura Maijala, kehittämisen asiantuntija, HY+
Oman toiminnan ohjaaminen ja itsensä johtaminen ovat tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja. Millaisia muita taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Lue lisää blogista: Mitä ovat tulevaisuuden työelämätaidot 2020-luvulla?
