Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Inkluusio koulussa ja päiväkodissa – osallistava oppimis- ja kasvatusyhteisö

lapsi keinuu

Inklusiivisen opetuksen ja kasvatuksen kysymykset ovat ajankohtaisia kouluissa ja päiväkodeissa, ja niihin pureutuminen vaatii koko työyhteisön panostusta. Kasvatus- ja opetusalalla inkluusio tai inklusiivisuus voidaan tulkita ja määritellä hyvin monenlaisella tavalla. Olennaisesti inkluusion toteutumiseen koulu- tai päiväkotiyhteisössä vaikuttavat toimintakulttuuri ja johtaminen.

24.3.2022 järjestetyssä HY+digiaamussa inkluusiota pohdittiin perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen johtamisen näkökulmasta. Aihetta alustivat Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tutkijatohtori Raisa Ahtiainen ja väitöskirjatutkija Kirsi-Marja Heikkinen.

Mitä inkluusio tarkoittaa opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa?

Raisa Ahtiainen viittaa inkluusion käsitteen alkulähteenä YK:n vuoden 1994 Salamancan julistukseen, jossa vaadittiin vammaisten henkilöiden oikeutta opetukseen tavallisissa koululuokissa. Nykyään inkluusio pitää sisällään paljon muutakin.

Inkluusion määritelmissä on Ahtiaisen mukaan eroja niin kansainvälisellä, kansallisella kuin yksilötasollakin. Hän toteaa, että Suomessa inkluusio nähdään usein pyrkimyksenä järjestää tukitoimia lapsille ja nuorille, joilla on haasteita tai tarpeita oppimiseen tai käyttäytymiseen liittyen.

Kansainvälisellä tutkimuskentällä inkluusio nähdään Ahtiaisen mukaan vielä laajemmin: Inklusiivinen koulu ja kasvatusympäristö on avoin ja tukee kaikkien oppijoiden moninaisuutta. Moninaisuus rakentuu esimerkiksi kielestä, sosioekonomisesta taustasta, maailmankatsomuksesta, sukupuoli-identiteetistä, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammaisuudesta sekä osaamisen ja oppimisen kyvykkyydestä.

Lähtökohtana tällaisessa laajemmassa inklusiivisuuskäsityksessä ovat perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen aikuiset, Ahtiainen toteaa. Perusta inklusiivisen toimintaympäristön kehittämiselle on siis aikuisyhteisössä, mistä erilaiset käytänteet, uskomukset ja tavat puhua lähtevät leviämään koko koulu- tai varhaiskasvatusyhteisöön.

Ahtiaisen mukaan keskeinen piirre inklusiivisessa yhteisössä on se, että kaikki sen jäsenet tulevat kuulluiksi ja heitä kunnioitetaan. Yhteisön jäseniksi mielletään sekä rehtori tai varhaiskasvatusyksikön johtaja, opettajat ja muu henkilökunta, lapset että heidän huoltajansa.

”Jokainen yhteisön jäsen on oikeutettu saamaan tukea omalle kehitykselleen sekä oppimiselleen. Tämä tarkoittaa niin aikuisia kuin lapsiakin tässä yhteisössä”, Ahtiainen korostaa.

Arvojen, arvostusten ja työn tekemisen merkitysten vaikutus inkluusioon

Kirsi-Marja Heikkinen nostaa esiin koulu- tai varhaiskasvatusyhteisön työ- ja toimintakulttuurin vaikutusta inkluusioon ja siihen, miten inkluusio yhteisössä käsitetään.

Käsitys inkluusiosta muovautuu Heikkisen mukaan yhteisön vuorovaikutuksessa, ja se on sidoksissa paikkaan, aikaan ja ihmisiin, jotka yhteisössä työskentelevät. Työkulttuuri ilmentää työyhteisön arvoja, arvostuksia ja työn tekemisen merkityksiä, jotka vaikuttavat puolestaan inkluusion toteutumiseen.

Heikkisen mukaan ihmis- ja oppimiskäsityksemme vaikuttavat siihen, miten kasvatusta ja opetusta järjestetään koulu- tai päiväkotiyhteisössä. ”Se kertoo siitä, mikä on meille arvostettavaa ja merkityksellistä tavassa opettaa ja kasvattaa”, hän toteaa.

Heikkinen tähdentää, että myös ihmisten henkilökohtaiset taustat, arvot ja kokemukset vaikuttavat siihen, millaisiksi pedagogiset käytänteet ja työtavat yhteisössä muotoutuvat. Hän mainitsee niin sanotut ammattilaissukupolvet, joilla voi olla erilaiset henkilökohtaiset arvot ja käsitykset opetus- ja kasvatustyöstä.

Jos eri ammattilaissukupolvilta halutaan saada kaikki potentiaali irti, tulisi Heikkisen mukaan keskittyä yhteisen näkemyksen rakentamiseen ja pyrkiä poimimaan eri sukupolvien käytänteistä hyvät puolet. Tarkoitus ei ole muokata työtä vain yhteen suuntaan, vaan rakentaa kaikille sukupolville merkityksellinen työkokonaisuus.

Kuten Heikkinen tuo esiin, merkitykset ja arvostukset ovat usein tiedostamattomia, ja siksi muodostuu totunnaistuneita ja automatisoituneita tapoja, joiden taustalta syitä ja merkityksiä ei enää tunnisteta. Koulu- tai varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevät eivät siis välttämättä enää tiedosta, miksi esimerkiksi joitain tiettyjä pedagogisia toimintatapoja noudatetaan.

Tästä syystä inkluusion johtamisessa onkin Heikkisen mukaan tärkeää ymmärtää niin sanotun piilokulttuurin mekanismeja ja käydä työyhteisössä arvokeskustelua, jonka kautta tiedostamattomiin merkityksiin ja arvostuksiin voidaan päästä käsiksi.

Inkluusion johtaminen

Inkluusion johtaminen voi olla haastavaa, jos totutuista toimintatavoista luopuminen herättää vastarintaa.

Muutoksen kyseenalaistamisesta voi kuitenkin olla myös hyötyä, jos sen ansiosta syntyy hyvää keskustelua ja asiaa saadaan käsiteltyä rakentavasti, Ahtiainen toteaa. Tällöin keskustelu toimii osana yhdessä kehittämisen prosessia.

Tärkeää on Ahtiaisen mukaan käsitellä myös syitä, mistä vastustus tai kritiikki johtuvat, sillä hyvin monenlaiset asiat voivat vaikuttaa siihen, miten muutokseen suhtaudutaan.

Unescon vuoden 2021 suositukset siitä, miten inkluusiota johdetaan, liittyvät Heikkisen mukaan collaborative leadership -ajatteluun. ”Inkluusion johtaminen on ihmisten johtamista”, hän toteaa viitaten suosituksiin, joissa puhutaan myös vastuun kantamisesta ja jakamisesta koulutusjärjestelmän jokaisella johtamisen tasolla. Merkityksellisiksi tässä mallissa nousevat arvojohtaminen ja strateginen johtaminen.

Heikkinen näkee johtajan moraalisena suunnannäyttäjänä, joka osoittaa teoillaan ja puheellaan, miten tulisi toimia. Lisäksi inkluusion johtamisessa on hänen mukaansa tärkeää osata johtaa muutosta ja luoda osallistavaa, inkluusion arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria dialogin kautta.

Teksti: Saara Kankainen

Haluatko tukea oppilaitoksesi tai varhaiskasvatusyksikkösi inkluusion johtamiseen?

HY+ tarjoaa koulutusalan johtamisen huippuasiantuntijoiden tiedon ja tuen organisaatiosi johtamisen, esihenkilötyön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Valmennuksen sisältö, toteutusmuoto ja laajuus räätälöidään organisaationne tarpeiden mukaisesti.

Tutustu esimerkkeihin opetusalan johtamisen tilauskoulutuksistamme.

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>