Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Visuaalinen viestintä on nyt osa jokaisen viestijän työtä

Viestijältä odotetaan osaamista tilata ja jopa tehdä itse kuvia, videoita ja infografiikkaa sekä visuaalisia ilmeitä. Brändinrakennus ja tiedon visualisointi vaativat kokonaisvaltaista ymmärrystä. Miten suunnittelet vaikuttavaa visuaalista viestintää?

Viestiä palveleva visuaalinen toteutus ei synny vahingossa vaan vaatii ajatustyötä. Video ei synny pelkästään kaivamalla kamera esiin, eikä infografiikka ole kasa numeroita kivoilla väreillä höystettynä.

Vaikeaako? Pelko pois: visuaalinen viestintä on asia, jota voi oppia.

Aseta ensin tavoite: mitä vaikutuksia tavoittelet visuaalisella tyylillä? 

Onnistuneella viestinnällä on aina selkeä tavoite. Kun suunnittelet viestin visuaalista ulkoasua, mieti mikä on sen viestinnällinen tehtävä: välittää konkreettista tietoa vai herättää mielikuvia tai tunteita.

Esimerkiksi tiedon visualisoinnilla eli informaatiomuotoilulla pyritään totuudenmukaiseen ja mahdollisimman selkeään esitykseen. Esteettiset valinnat ovat aina näille tavoitteille alisteisia.

Jos tavoitteena on ennemminkin kiinnostuksen herättäminen tai päräyttävä wow-elämys, kuvitus, valokuvasarja tai vauhdikas video voivat olla datavisualisointia parempia vaihtoehtoja.

Kun asetat tavoitetta, mieti myös, toteuttaako valitsemasi visuaalisen viestinnän muoto organisaation viestintästrategiaa. Henkiikö se organisaatiosi brändiä ja identiteettiä?

Ajattele kohdeyleisöäsi: valitse visuaalisen viestinnän keinot yleisön mukaan

Kaikki alkaa yleisöstä. Kun tiedät, kenen kanssa olet tekemisissä ja kuka viestejäsi seuraa, viestinnän muodon valitseminen on aika helppoa. Mieti, missä kanavissa he liikkuvat, kuinka kiireisiä he ovat ja mikä viestinnän muoto palvelee heitä parhaiten.

Viestisi kilpailee varsinkin sosiaalisessa mediassa kaikkien mahdollisten viestien kanssa, niin kissavideoiden kuin poliittisten mielipiteiden. Katsojalle on tärkeää antaa syy kiinnostua ensi silmäyksellä.

Muista myös, että hienonkin visualisoinnin tekeminen vain omien työkavereiden ihailtavaksi on pelkkää rahan hukkaa.

Keinoja on valtavasti, mutta armoa tuo ajatus siitä, että trendejä tulee ja menee. Vielä viisi vuotta sitten kaikki puhuivat videosta, nyt visuaalisen viestinnän saralla pöhistään infografiikasta.

Pieniä animointeja ja videoita pitäisi kuitenkin ehtiä pukata Instagram Storeihin ja TikTokiin. Yhdenkään trendin harjalla ei tarvitse ratsastaa, jos tietää, mitä on oikeasti tekemässä ja miksi.

Esimerkiksi tiedon visualisointi – informaatiomuotoilu tai infografiikka – on parhaimmillaan silloin, kun tavoitteena on tehdä laajasta tietomassasta helposti käytettävää, silmäiltävää ja ymmärrettävää. Se antaa oivalluksia, vastaa kysymyksiin tai mahdollistaa vertailuja.

Tiedon visualisointia harkitaan usein silloin, kun numerotietoa halutaan esittää helposti ymmärrettävässä muodossa. Kun data muutetaan kuvaksi, siitä voi hahmottaa trendejä ja poikkeuksia, joita on lähes mahdotonta huomata tekstistä tai taulukosta.

Myös monimutkaisia rakenteita ja tapahtumaketjuja voi olla helpompi esittää kuvana kuin tekstimuodossa.

Täsmennä käyttötarkoitus: oletko tekemässä somemainosta, julkaisua, roll-upia vai diaesitystä?

Suunnittelijan kannalta on ratkaisevaa, tuleeko kuva julkaisuun, diaesitykseen, verkkosivuille, somekäyttöön tai vaikkapa roll-upiin.

Pitääkö kuvan elementtejä voida käyttää irrallisina? Minkälaisessa ympäristössä kuvan pitää toimia: katsellaanko sitä kaukaa vai läheltä? Voiko lukija pysähtyä tarkastelemaan kuvaa pitkäksi aikaa vai halutaanko sen erottuvan uutisvilinästä?

Näihin kysymyksiin kannattaa miettiä vastaus jo suunnitteluvaiheessa, koska esimerkiksi toteutustapa, koko, muoto ja värit määritellään työn alussa. Jos niitä pitää vaihtaa, siitä koituu turhaa työtä.

Samasta aiheesta voidaan myöhemmin versioida eri formaatteihin parhaiten soveltuvia kuvia.

Päätä työkalu eli ohjelmisto – mutta muista, että viesti ratkaisee

Työkalut ovat vain välineitä, ideat ratkaisevat. Visuaalista viestintää ei synny pelkästään välineitä käyttämällä.

Hyvä video on usein enemmän kiinni hyvästä käsikirjoituksesta kuin siitä, että joku osaa käyttää kameraa. Huonolaatuisesta tai valheellisesta datasta ei saa uskottavaa vastuullisuusviestinnän datavisualisointia, vaikka käytössä olisi mitkä ohjelmistot.

Kaikki viestintä lähtee siitä, että on jotain mielenkiintoista sanottavaa ja luovuutta sanoa se vastaanottajan kannalta puhuttelevasti.

Joten ennen kuin ostat uusimman ohjelmiston omia visualisointejasi varten, raivaa kalenteriisi tilaa miettiä, mikä tässä on kiinnostavaa. Mieti vasta sitten, onko paras työkalusi esimerkiksi InDesign vai kaivatko esiin vaikkapa Canvan.

Kirjoittajat: Ulla Eronen ja Aapo Mattila, Kaskas Media Oy

 

Haluatko oppia lisää tiedon visualisoinnista? Ilmoittaudu mukaan Tiedon visualisointi viestijän työssä -koulutukseen! Kevään 2021 koulutus järjestetään verkkototeutuksena etäyhteyden välityksellä. Voit valita koulutuksen myös osaksi DigiViestijä-koulutusohjelmaa.

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>