Mikä erottaa viestinnän myynnistä? Kumpaakin pitää tehdä tavoitteellisesti, mitata ja johtaa. Molemmissa tehdään töitä ihmisten parissa ja tarvitaan rautaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Jos halutaan tehdä tulosta, molempia tarvitaan.
Tämän päivän työelämässä viestintä on suoraa, läpinäkyvää ja − erityisesti digitaalisissa kanavissa − nopeaa. Viestijän ammatilliselle osaamiselle on todellakin kysyntää.
ProCom ry:n, Viesti ry:n, Julkisen alan tiedottajat ry:n (JAT) ja Kirkon viestinnän teettämässä Viestinnän ammattilaiset 2019 -tutkimuksessa kartoitettiin viestinnän ammattilaisten työnkuvan ja ammattiosaamisen kehitystä. Viestinnän ammattilaiset -tutkimus tehdään joka toinen vuosi, ja se on Suomen laajin viestinnän alan työelämäkartoitus.
Viestinnän ammattilaiset ovat tutkitusti ylpeitä ja innostuneita työstään. Heidän työnkuvansa on monipuolinen ja vaativa. He ovat korkeasti koulutettuja ja haluavat kouluttautua jatkossakin. Viestinnän ammattilaiset ovat sitoutuneita, ja heille on tärkeää työn merkityksellisyys.
Johtavat viestijät rakentavat mainetta ja johtavat joukkoja
Johtavassa asemassa työskentelevien viestijöiden työkenttä on laaja. Heidän päätehtävänsä ovat mediaviestintä ja toimintaympäristön seuranta sekä maineen ja brändin rakentaminen. Lähes yhtä tärkeitä tehtäviä ovat yhteiskuntasuhteiden hoito, yhteiskuntavaikuttaminen ja lobbaus.
Tärkeisiin tehtäviin kuuluvat tietysti myös viestinnän johtaminen ja työyhteisöviestintä. Johtavat viestijät tekevät yllättävän paljon itse sisällöntuotantoa ja seurantaa. He ovat siis todellisia moniosaajia.
Tärkeimmiksi viestinnän ammattilaisten kehittymiskohteiksi tutkimuksessa osoittautuivat strategiaviestintä ja viestinnän johtaminen. Liiketoiminnan syvempi ymmärrys nousi myös varsin korkealle, kun kysyttiin, mihin osaamisalueisiin vastaaja aikoo panostaa seuraavien kahden vuoden aikana.
Moni viestijä raportoi suoraan organisaation ylimmälle johdolle. Viestinnän ammattilaisen täytyy oppia puhumaan johdon kieltä – eli numeroita. Monella viestijällä on viestinnän yliopistotutkinto, eivätkä kannattavuuskäppyrät ja muut mittarit todennäköisesti olleet osa koulutuksen sisältöä.
Ei kuitenkaan hätää, sillä numeroita ja analytiikkaa oppii kyllä. Väitän, että niitä oppii helpommin kuin viestijän asennetta.
Viestintää pitää johtaa
Helsingin yliopiston organisaatioviestinnän emeritusprofessori Leif Åbergin mukaan työyhteisön viestinnän tärkein tehtävä on toimia perustoimintojen eli jokapäiväisen tekemisen tukena. Siinä taisikin tulla vastaus alkuperäiseen kysymykseeni: Viestintää tarvitaan kaikessa. Viestintä, jos mikä, näkyy viivan alla.
Jotta viestintä olisi parempaa, tehokkaampaa ja tuloksellisempaa, sitä täytyy johtaa. Viestintää pitää johtaa myös, jotta ylin johto ymmärtäisi viestinnän todellisen merkityksen. Viestintä vaatii resursseja, se ei tapahdu itsekseen siinä sivussa.
Jos haluat huipputyypin, joka pelaa joukkueelle, palkkaa viestijä. Sallittakoon kärjistys: se hitusen verran vaatimattomampi tyyppi, joka motivoituu omien saavutustensa esittelyn sijaan siitä, kun pääsee puhumaan ”meistä”.
Kirjoittaja: Minna Ristimäki, viestinnän asiakkuuspäällikkö, HY+
Jos sinua kiinnostaa viestinnän iso kuva ja haluat oppia puhumaan johdon kieltä, Comma – viestinnän johtamisen koulutusohjelma on tarkoitettu sinulle. Tutustu Comma-ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
