FI | SV | EN

Työyhteisön neljä tärkeää kehittämiskohdetta

Työyhteisön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kun työyhteisö voi hyvin, toimii koko organisaatio parhaalla mahdollisella tavalla. Monessa työyhteisössä on vielä paljon kehittämisen varaa, sillä esimerkiksi työpaikkakiusaaminen on Suomessa yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin.

Kuinka työyhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia voitaisiin lisätä? Kävin huhtikuun alussa järjestetyssä HY+aamussa kuulemassa Helsingin yliopiston CoPassion-tutkimusryhmään kuuluvien Anna Seppäsen ja Anne Birgitta Pessin ajatuksia aiheesta.

Mikä työyhteisöissä on pielessä?

Seppäsen ja Pessin mukaan työelämässä on inhimillisyysvajetta. He kertovat muun muassa tutkimuksesta, joka osoittaa esimiehiltä kuluvan keskimäärin seitsemän viikkoa vuodessa alaisten välisten vaikeiden tilanteiden selvittämiseen. Tämä tietenkin vie aikaa tuottavalta työltä, eikä tutkimustulos anna kovin positiivista kuvaa työyhteisöjen yleisestä hyvinvoinnista.

Työyhteisöjen hyvinvoinnin tilasta kertoo myös mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen merkittävä lisääntyminen työpaikoilla. Terveystalon ylilääkäri Sari Riihijärvi kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa (julkaistu 4.4.2019), että työuupumuksesta johtuvien sairauspoissaolojen kasvun taustalla on muun muassa työelämän vaatimusten lisääntyminen. Työelämän muutoksen myötä on selkeästi kasvava tarve keskittyä työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin edistämiseen.

Työyhteisön kehittämiskohteita

Mitä työyhteisön hyväksi voidaan tehdä? Kokosin Seppäsen ja Pessin HY+aamun alustuksesta neljä kehityskohdetta, joihin sekä koko työyhteisön että sen yksittäisen jäsenen kannattaisi panostaa.

1. Empaattisen ja myötätuntoisen ilmapiirin lisääminen

Mitä myötätunto oikeastaan on työelämässä? Seppäsen ja Pessin mukaan se on rinnalla kulkemista ja positiivisesti mukana elämistä. Voidaan pohtia, onko työpaikalla esimerkiksi sellainen kulttuuri, että voi kahvihuoneessa olla aidosti innostunut ja kaikki voivat iloita toisen ilosta.

Empaattisen ja myötätuntoisen ilmapiirin lisääminen on olennaista, sillä muun muassa unen laatu on erityisen hyvä ihmisillä, jotka ovat kokeneet saaneensa kollegoiden välistä tukea työajalla. Kun työpaikalla jokainen yksilö voi paremmin, vaikuttaa se koko yhteisön hyvinvointiin.

2. Työntekijöiden merkityksellisyyden tunteen kasvattaminen

Seppänen ja Pessi korostavat merkityksellisyyden tunteen tärkeyttä työssä, sillä ihmiset sitoutuvat työpaikkaan pidemmäksi aikaa, jos he saavat työstään merkityksellisyyden tunteita. Merkityksellisyys lisää tutkitusti myös muun muassa työtyytyväisyyttä ja työtehokkuutta. Työn merkityksellisyyden tunnetta työyhteisössä voidaan kasvattaa kiinnittämällä huomiota työtehtävien yleisluonteeseen.

Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan pro gradu -tutkielman mukaan työntekijöille tulisi antaa suoritettavaksi niin muiden ihmisten, työyhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta hyödyllisiä ja tärkeitä työtehtäviä, jotka ovat tarpeeksi haasteellisia ja vaihtelevia niin, että työntekijä pääsee hyödyntämään taitojaan laaja-alaisesti. Lisäksi työntekijöiden tulisi päästä saattamaan omalla työpanoksellaan prosesseja alusta loppuun, mikä auttaa näkemään oman työn konkreettisia tuloksia.

3. Työyhteisön sisäisen kommunikaation kehittäminen

Työyhteisön sisäistä kommunikaatiota kannattaa kehittää avoimempaan suuntaan. Kuten CoPassion-tutkimusryhmän verkkosivuilla todetaan, mahdolliset ongelmat kannattaa siis ottaa esille suoraan. Asioista ei tietenkään tulisi keskustella työpaikalla syyttelevästi, mutta ongelmien esille tuominen rakentavasti on tärkeä osa toimivaa kommunikaatiota.

Tiedonkulun pitäisi sujua moitteettomasti, jotta kaikilla työyhteisön jäsenillä olisi sellainen tunne, että he ovat yhteisössä mukana ja saavat äänensä kuuluviin. Työyhteisön sisäisen kommunikaation laatu vaikuttaa työntekijöiden lisäksi asiakkaiden kokemukseen organisaatiosta, mikä tekee sen kehittämisestä entistä tärkeämpää.

4. Kaikkien työyhteisön jäsenten huomioiminen

Vaikka toisten huomioiminen kuulostaa melko itsestään selvältä, aina ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon pieniltäkin vaikuttavat teot merkitsevät. Muistanko esimerkiksi tervehtiä kaikkia työpaikalla kohtaamiani ihmisiä? Toisten huomioiminen on kehittämiskohde, johon kaikki yksilöt työyhteisössä voivat vaikuttaa.

Myötätuntoisen työilmapiirin vaaliminen

Seppäsen ja Pessin mukaan tämänhetkinen työmaailma koostuu pitkälti asiantuntijatyöstä, joka vaatii muun muassa hyviä sosiaalisia taitoja, innostusta ja luovuutta. Nämä ovat siis sellaisia ominaisuuksia, joita työyhteisössä kannattaa vaalia, ja niitä on onneksi jokaisen myös mahdollista kehittää.

Johtamiskulttuurilla on suuri rooli työyhteisön kehittämisessä. Kuten Seppänen ja Pessi toivat alustuksessaan esiin, johtajien antama esimerkki kertoo, mitkä toimintatavat työyhteisössä ovat sallittuja.

Seppäsen ja Pessin mukaan johtaja johtaa myös rakenteita, jotka vaikuttavat keskeisesti työyhteisön myötätuntoisen ilmapiirin edellytyksiin. Esimerkiksi kiireestä ja väsymyksestä on voitava uskaltaa puhua esimiehelle, jotta ne eivät jää jokaisen yksilön omiksi ongelmiksi. Myötätuntoisesta johtamisesta voit lukea lisää Seppäsen ja Pessin blogikirjoituksesta.

Vaikka johtamisella on iso vaikutus työyhteisön hyvinvointiin, voi jokainen työntekijä myös itse kiinnittää huomiota siihen, millaista ilmapiiriä edistää työpaikalla. Kun työyhteisöä kehitetään inhimillisempään suuntaan, vaikuttaa se olennaisesti koko työyhteisön toimivuuteen, työn laatuun ja tehokkuuteen.

Kirjoittaja: Saara Kankainen

Tilaa HY+uutiskirje tästä! Tilaamalla uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi ennakkotietoa oman alasi tulevista koulutuksista, kutsuja maksuttomiin tilaisuuksiin sekä kiinnostavia sisältöjä.

HY+ tarjoaa työyhteisön kehittämisen tueksi monenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi työyhteisösovittelu ei ole ainoastaan ongelmaratkaisun työkalu, vaan sitä voidaan käyttää tehokkaasti ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä työyhteisön toimivuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Työnohjausta voidaan taas hyödyntää muun muassa asiakastyössä, kehittämishankkeiden ja muutostilanteiden ohjauksessa sekä johtamisen ja esimiestyön tukemisessa. Avointen koulutusten lisäksi tarjoamme asiakaskohtaisia kehittämisratkaisuja, jotka räätälöidään juuri teidän työyhteisönne tarpeen mukaan.

Lue seuraavaksi