Vau! Mikä tarina! Se oli tunteeni, kun luin Facebookista, että Nokian Neulomo ostaa Nanson tehtaan liiketoiminnan. Suomalainen trikootuotanto ja -vaatevalmistus jatkuu.
Samalla sai alkunsa uusi organisaatiotarina: tässä teille tehdas, joka aikoo kehittyä ”vastuullisen vaateteollisuuden mekaksi”. Nokian Neulomon sydämestä löytyy tulisieluisia ja osaavia yrittäjiä, halua toimia ekologisesti ja kokeilla asioita. Vai mitä sanotte siitä, että yritys teki koe-eriä vaatteista ja testasi niiden menekkiä sosiaalisen median avulla? Tai että kaikki markkinointimateriaaleissa esiintyvät mallit ovat erilaisia suomalaisnaisia?
Arvoja, missiota, visiota ja menneisyyttä sopivassa suhteessa sekoittavasta organisaatiotarinasta ja siitä kumpuavista tarinoista on ollut paljon hyötyä Nokian Neulomolle. Ei tarvitse kuin googlata: on tullut mediahuomiota, vaatteita myydään jo Prismoissa ja niin edelleen.
Onneksi tarinankerronta on meidän kaikkien ulottuvilla.
Tarinankerronta sanana viittaa strategiseen ja järjestelmälliseen otteeseen. Kasvotusten tai vaikka videoilla ja podcasteilla kerrottavat tarinat tukevat organisaation tavoitteita. Organisaatiossa pohditaan tarinoiden käyttötilanteita, tarinatyyppejä ja kertojia. Valmennetaan tarinankertojia ja viedään suunnitelma käytäntöön.
Parhaimmillaan organisaatio osaa käyttää tarinoita monipuolisesti sisäisessä toiminnassa ja kun se tekee yhteistyötä asiakkaiden, kumppanien ja sidosryhmien kanssa. Ihmiset myös ymmärtävät, että tarinat ovat osa viestintää ja vuorovaikutusta, eivät mikään ihmelääke.
Neuvottelutilanteessa myyjä voi vakuuttaa asiakkaan lopullisesti kertomalla menestystarinan toisen asiakkaan ongelman ratkaisemisesta. Perehdyttämispäivässä työntekijä voi kertoa tulokkaille oman uratarinansa, ja muutosta johtava esimies voi valaa uskoa tiimiläisiin kertomalla vaikeuksista voittoon -tarinan muutostilanteessa.
Esimiehen tarina voi mennä vaikkapa näin:
”Edellisessä työpaikassa mun tehtävä oli johtaa muutosta, jonka myötä koko asiakaspalvelutiimi Mirja, Matti ja Henrik alkais käyttää chattia asiakaspalvelussa. Se oli tosi pulmallinen tilanne, sillä koko tiimi vastusti sitä.
Ja mä olin ihan ihmeissäni. Mä en ymmärtänyt, miksei tän muutoksen edut asiakkaille sytyttäneet Mirjaa, Mattia ja Henrikiä. Kyllähän mä puhuin niistä jokaisessa palaverissa.
No, eräänä päivänä Mirja tuli mun juttusille ja sanoi ihan suoraan, että ’kuule Liisa, ei tää muutos eduista paasaamalla toteudu. Sun tarttis alkaa miettiä, miten sä aiot jeesiä meitä tässä muutoksessa. Tää ei oo mikään helppo nakki, ja jokainen meistä tarttee sulta henkilökohtaista tukea’.
Mä menin sanattomaksi, ja sitten mä kapsahdin Mirjan kaulaan. Sekin meni sanattomaksi.
Mä kiitin Mirjaa ja sanoin sille, että mä arvostan sen rohkeutta. Että tää kokemus auttaa mua kehittymään esimiehenä. Että mun täytyy oppia kuuntelemaan ihan aidosti jokaisen tiimiläisen huolia ja iloja, eikä vaan paasata niistä asiakkaan eduista.
Ja arvatkaa vaan, etenikö chattihomma sen jälkeen. Eteni, eteni.
Teille mä haluun sanoo, että tässä mä nyt oon valmiina tukemaan teitä jokaista.”
Eikö tarina vienytkin mukanaan? Jännitti, että, miten Liisan ja tiimin käy, ja lopussa tuli ihana tunne siitä, että asiat kääntyivät parhain päin. Tarina tempaisi sinut mukaansa ja sai eläytymään siihen. Tutkimusten mukaan tarina aktivoi aivojesi kielellisten alueiden lisäksi muun muassa liikkeitä säätelevän alueesi. Jälkimmäinen tapahtui sillä hetkellä, kun luit Liisan kapsahtamisesta Mirjan kaulaan.
TED talk -puhuja, neurotutkija, psykologian professori Uri Hasson on puolestaan saanut selville, että tarinaa ääneen kertovan ja kuuntelijan aivot synkronoituvat ts. samat alueet aivoissa aktivoituvat. Se tuo mukanaan paitsi mahtavan mahdollisuuden, myös vastuuta käyttää tarinoita vastuullisesti.
Teksti: Tarinankertoja, tuottaja, valmentaja, VTM Katja Alaja, Agentti-valmennus ja konsultointi.
Ennakkotietoa uusista kiinnostavista sisällöistä sekä oman alasi tulevista koulutuksista ja maksuttomista tilaisuuksista saat tilaamalla HY+uutiskirjeen. Tilaa uutiskirje tästä!
