Oppimisen käsite 1600 metrin korkeudessa

 

Helsingissä pian ekaluokkalainen lapsi marssii käsi kädessä vanhemman kanssa kouluun ilmoittautumaan. Toisessa kodissa asia hoituu digitaalisesti Wilman välityksellä. Suomalaisen lapsen elinikäisen oppimisen polku alkaa.

Entä jos lapsukainen sattuu syntymään maahan, jossa on 94 miljoonaa asukasta ja jonka väestöpyramidi ei ole vielä kääntynyt ylösalaisin. Silloin koulutie on mutkikkaampi, varsinkin jos sattuu asumaan 1600 metrin korkeudella vuoren rinteellä. Kylässä on pieni koulu, jossa voi opiskella luokilla 1–9.

Maassa on 54 vähemmistökansaa, joilla on omat kielensä. Tässäkin koulussa on monia eri äidinkieliä puhuvia lapsia, joten kaikki opettelevat maan virallisen kielen. Ei, täällä ei kuitenkaan puhuta pakosta.

Peruskoulun jälkeen koulutie jatkuu alempana vuorelta. Kylään johtava serpentiinitie on mutkainen; keväälläkin kun lunta ei enää ole, viimeinen 30 kilometriä kylään kestää autolla noin tunnin. Onko ihme, että monella lapsella koulutie päättyy tähän?

Suomessa ei tarvitse harrastaa koulushoppailua. Voimme luottaa siihen, että lähikoulussa on lapsella mahdollisuus kasvaa täyteen mittaansa kaikilla eri osaamisalueilla. 94 miljoonan asukkaan maassa perheellä on valinnan vaikeuksia: on julkisia kouluja, yksityisiä kouluja, kalliita yksityisiä kouluja ja lahjakkaiden lasten kouluja.

Keskipalkka maassa on noin 300 US$ kuukaudessa. Yksityinen koulu, joka maksaa 450 US$ kuukaudessa on silloin vain kaukainen haave. Kilpailu parhaimpiin kouluihin on kova, mutta perheet tekevät kaikkensa, jotta lasten tulevaisuus voidaan turvata. Suomalainen koulutusjärjestelmä kiinnostaa valtiovaltaakin, mutta hyppy tiukasti säädellystä opetussuunnitelmasta, jossa esimerkiksi lukiossa on 13 pakollista ainetta, taitaa pelottaa vielä liikaa.

Maa on asettanut tavoitteekseen nousta vuoteen 2020 mennessä kehittyneiden teollisuusmaiden luokkaan. Maan vakaa kasvu-ura avaa hyvät näkymät nuorisolle ja erittäin monet haaveilevat yliopisto-opinnoista ulkomailla. Vuonna 2015 Suomessa korkeakoulututkintoa opiskeli 1913 tästä 94 miljoonan ihmisen maasta lähtenyttä nuorta, mikä on toiseksi eniten venäläisten jälkeen. Tutkinnon jälkeen pitää vielä päättää, jäädäkö ulkomaille töihin vai palatako kotiin perheen luo koputtelemaan kansainvälisten suuryritysten johtajapaikkojen lasikattoja rikki.

Lapsia Vietnamissa. Kuva: Pirjo Silfversten

Elinikäisen oppimisen käsite vaatii vielä vähän opettelua, kun oppiminen ei ole aina se tärkein tavoite, vaan edustavan merkinnän saaminen ansioluetteloon.

Joko arvasit, mikä maa on kyseessä? Olin kaksi viikkoa perehtymässä Vietnamissa sen koulutusjärjestelmään ja kehitystrendeihin. Siinä ajassa ehtii myös tutkiskella omia ennakkoasenteitaan ja perususkomuksiaan, jotka aina heijastuvat uusiin kokemuksiin ja niiden tulkintoihin. Suosittelen.

Kirjoittaja on HY+:n kansainvälisen tiimin kehittämispäällikkö Pirjo Silfversten, joka vieraili Vietnamissa keväällä 2017.

Jätä kommentti

Koulutukset

Koulutusta organisaatioille

Räätälöidyissä koulutuksissamme käytössänne on koko maailma. Tilaa mitä tarvitset, me toimitamme. Voit myös pyytää meiltä apua, jolloin selvitämme organisaatiosi koulutustarpeet ja ehdotamme kehittämiskohteita. Organisaatiokohtainen, vain teidän tarpeisiinne suunniteltu koulutus on keino kehittyä juuri siinä ja siellä, missä sinä tai organisaatiosi haluatte.

Lue lisää

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+

PL 53 (Fabianinkatu 32)
00014 Helsingin yliopisto

Vaihde: 0294 1911


Yhteystiedot

Laskutustiedot

Meistä

Iskikö tiedonjano?

Kiinnostuitko uuden oppimisesta?
Haluatko pitää osaamisesi ajan tasalla ja virkistyä ammatillisesti?

Kyllä! Haluan lisää tietoa!