Vuosi 2020 ei ole ainakaan tuonut helpotusta organisaatioiden toimintaympäristöön. Jo valmiiksi talouskurimuksen pyörteissä ja kulukurissa taistelevat työyhteisöt ovat pandemian pakottamissa etätyöolosuhteissa joutuneet kyseenalaistamaan perinteiset tuottavuuden lähteensä. Aiemminhan tuloskuntoa ja toiminnan tehokkuutta haettiin helposti kovista (HR-)toimenpiteistä pehmeämpien keinojen jäädessä vähälle huomiolle.
Näinä aikoina voimme tarttua siihen oljenkorteen, jonka tarjoaa tuore organisaatiotutkimus: inhimillinen pääoma vivuttaa tehokkaasti henkilöstötuottavuutta ja tarjoaa kustannustehokkaan tuottavuustekijän. Sen esteitä voidaan poistaa vaikuttamalla työelämän laatutekijöihin.
COVID-19 onkin tuonut mukanaan yhden tervehdyttävän ilmiön: organisaatioissa on havahduttu entistä raivokkaammin pohtimaan tiimien sosiaalista dynamiikkaa, vuorovaikutuksen laatua ja johtamiskulttuuria.
Jo pitkäänhän on toki tiedetty, että dialogisella esimiestyöllä on suora yhteys organisaation psykososiaalisen pääoman rakentumiseen. Nyt kun etätyö ravistelee työn tekemisen raameja ja prosesseja, huoli työntekijöistä on muuntumassa työhyvinvoinnin, suorituksen ja sovun aktiiviseksi johtamiseksi.
Aktiivista johtamisotetta tarvitaankin nyt, kun Zoom-uupumus ja etätyöapatia uhkaavat työntekijöiden terveyttä, teknologiavälitteisyys hankaloittaa työsuoritusten seuraamista ja sosiaalisen yhteyden kaikkoaminen altistaa tiimit eripuralle.
Virtuaali-, etä-, mobiili-, liikkuva, monipaikkainen, hajautettu, jousto- ja e-työ saman lempilapsen monina niminä kuvaavat työn käsitteen muutosta. Tämän kehityskulun vaikutukset työntekijäkokemukseen vaativat kuitenkin uutta tietoa, näkemyksellisyyttä ja keinoja johtamiseen.
Paradoksaalisesti tuloksen ja tehokkuuden johtaminen lähteekin yksilöiden tunteiden ja työyhteisön sosiodynamiikan johtamisesta.
Palaamme siis juurille – siihen, miten vaikuttaa ihmisiin. Miten rakentaa luottamusta ja luottaa? Miten antaa palautetta ja ohjata työsuoritusta, ilman että itseohjautuvimmat yksilöt turhautuvat kyttäämiseen ja mikromanageeraukseen? Miten tässä ajassa innostutaan ja innostetaan? Miten kunkin itsensä johtamisen kapasiteetti muunnetaan yhteisohjautuvuudeksi?
Onneksi organisaation tuottavuutta on mahdollista johtaa niin, että työntekijät voivat kokea voimaantumista, merkityksellisyyttä ja täyttymystä. Tähän paneudumme yhdessä Dialoginen johtaminen ja tunneälykäs esimiestyö -koulutuksessamme, tervetuloa mukaan!
Kirjoittaja: Pia Lappalainen, Maanpuolustuskorkeakoulun suorituksen johtamisen ja työyhteisön konfliktinhallinnan dosentti ja LUT-yliopiston esimiesviestinnän dosentti
Pia Lappalainen toimii kouluttajana Dialoginen johtaminen ja tunneälykäs esimiestyö -koulutuksessa, joka on yksi moduuli HY+:n ja Vaasan yliopiston Levón-instituutin uudessa Rohkeutta johtamiseen -koulutusohjelmassa. Voit osallistua joko yksittäisiin moduuleihin tai suorittaa koko koulutusohjelman, joka toimii myös tiiviinä johdantona MBA-ohjelmiin. Suoritetut opinnot on myös mahdollista lukea hyväksi Vaasan yliopiston MBA-opintokokonaisuuteen. Tutustu koulutusohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!
