Tiesitkö, että esimerkiksi lasten elinsiirto-osastolla lääkkeitä joudutaan usein käyttämään sellaisiin tarkoituksiin, joita ei ole rekisteröity niiden virallisiksi käyttöaiheiksi? Tästä johtuen myöskään kirjallista materiaalia lääkeneuvonnan tueksi tai annettavaksi perheille mukaan kotiin ei ole valmiina. Potilaan kotiutuessa hematologian osastolta kantasolusiirrosta lääkkeiden määrä on moninkertaistunut sairaalaan tulovaiheesta ja silti kaikki neuvot pitäisi jotenkin muistaa muuttuneessa arjessa.
Sepelvaltimokohtauksen saanut potilas haluaisi kotiutumisen jälkeen tarkistaa lääkitykseensä liittyviä tietoja, mutta luotettavan tietolähteen löytäminen on vaikeaa. Nämä ja samankaltaiset ongelmat ovat arkipäivää monilla osastoilla ja asiakkaan noutaessa lääkkeitä apteekista.
Miten voidaan helpottaa potilaiden kotiutumista sairaalahoidosta? Miten varmistetaan jatkohoidon onnistuminen?
Lääkehoito on kaikkein yleisimmin käytetty lääketieteellinen hoitokeino sekä sairaala- että avohoidossa. Myös rahallisesti lääkkeisiin käytetään merkittäviä summia sekä yhteiskunnan että yksittäisten kuluttajien varoja: 2013 lääkkeisiin käytettiin noin 2,8 miljardia euroa ja kaikista Kelan maksamista korvauksista 11 % oli lääkekorvauksia. Jotta tästä panostuksesta saataisiin paras mahdollinen hyöty, lääkkeiden käyttöön tarvitaan tukea ja erilaisia palveluita. Luotettavalla ja vastaanottajan mukaan räätälöidyllä lääkeinformaatiolla voidaan edesauttaa lääkkeiden turvallista ja tehokasta käyttöä sekä hoitoon sitoutumista. Terveydenhuollon ammattilaisille tuotetulla lääkeinformaatiolla voidaan auttaa niin lääkkeisiin liittyvissä päätöksissä kuin ongelmatilanteissakin.
Lääkeinformaatio onkin katsottu niin tärkeäksi osaksi lääkehuoltoa, että sille haluttiin luoda kokonaan oma strategia sosiaali- ja terveysministeriön työstäessä Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjaa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean luoma strategia on ollut käytössä vuodesta 2012. Sen avulla pyritään kehittämään sekä terveydenhuollon ammattilaisten antamaa lääkeneuvontaa että potilaiden käytössä olevia tietolähteitä ja väestön terveyden lukutaitoa.
HUS-Apteekissa lääkeinformaatiopalveluiden kehittämiseen on paneuduttu mm. osastofarmaseuttien täydennyskoulutusohjelman kautta. Puolitoista vuotta kestävän ohjelman aikana osallistujat tekevät omilla osastoillaan kehittämisprojekteja, jotka liittyvät lääkeinformaation tuottamiseen tai informaatioprosessin kehittämiseen.
Koulutusohjelman vetäjänä toimii kliininen opettaja Hanna Kortejärvi, joka jakaa työaikansa HUS-Apteekin ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan kesken. Koulutusohjelman avulla pyritään syventämään osallistujien tiedollisia valmiuksia, mutta myös kehittämään farmaseuttien toimenkuvaa niin, että heidän koko osaamisensa saataisiin hoitajien, lääkärien ja potilaiden hyödyksi.
”Kehittämishankkeiden tavoitteet on kerätty osastojen henkilökunnan arjesta: hankkeiden avulla on nostettu esiin lääkeinformaatioon liittyviä päivittäisiä haasteita, joiden ratkaisemiseen halutaan panostaa”, sanoo Kortejärvi.
Jutun alussa mainitut esimerkit ovat Kortejärven opiskelijoiden aiheita. ”Yhteistä hankkeille on, että niiden avulla pyritään moniammatillisesti, kaikki henkilöstöryhmät mukaan ottaen, helpottamaan potilaiden kotiutumista sairaalahoidosta ja varmistamaan jatkohoidon onnistuminen”, Kortejärvi kertoo.
Kehittämistyötä on tärkeää tehdä vaiheittain, sopivissa paloissa. ” Aiheet on valittu niin, etteivät ne olisi liian laajoja, vaan toteuttaminen onnistuisi osaston arjessa muiden töiden ohella”. Ajan löytäminen ja varaaminen kehittämistyöhön onkin yksi tärkeimmistä, mutta samalla vaikeimmista asioista. Liian työläät ja perustyöltä liikaa aikaa vievät hankkeet joutuvat helposti epäsuosioon. Koko henkilöstön saaminen mukaan kehittämiseen on kuitenkin edellytys sille, että muutoksista tulee pysyviä, käyttöön jääviä toimintatapoja.
HUS-Apteekin täydennyskoulutusohjelma on tällä hetkellä puolivälissä. Kortejärvi toivoo, että kehittämisprojekteista saatuja kokemuksia saadaan levitettyä koko HUS:n organisaatioon ja esimerkiksi julkaisujen ja ammattitapahtumiin tehtyjen postereiden kautta myös valtakunnallisesti. Osastofarmaseutit on otettu osastoilla hyvin vastaan ja mukaan neuvontatyöhön. ”Aloittakaa vastaavia neuvontatyön kehittämisprojekteja omalla työpaikoillanne”, rohkaisee Kortejärvi. Parempien palveluiden tuottaminen potilaan näkökulmasta on hyvä lähtökohta moniammatilliselle yhteistyölle. Pienilläkin avauksilla voidaan saada muutoksia aikaan!
Luotettava ja vastaanottajan mukaan räätälöity lääkeinformaatio on oleellinen osa sekä apteekin että terveyden- ja sairaanhoidon yksiköiden toimintaa. Lääkeinformaatio ja lääkeinformaatiopalvelut (2–4 op) on kokonaan verkossa toteutettava koulutus, josta saat lisää valmiuksia lääketiedon etsimiseen, soveltamiseen ja tuottamiseen niin potilaille kuin työyhteisön muille jäsenillekin. Hanki eväitä myös lääkeinformaatiopalveluiden kehittämiseen työpaikallasi.
