Lapselle kielen merkitys on kiistaton, sillä se luo pohjan ajattelulle, havaitsemiselle, tuntemiselle ja vuorovaikutukselle. Kielen avulla lapsi pystyy jäsentämään maailmaa ympärillään sekä ilmaisemaan omia tunteitaan ja tarpeitaan.
Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa eri kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tämä rikastuttaa lapsen kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä ja edistää oppimista ja vuorovaikutustaitoja.
Varhaiskasvatuksen keskeiseen tehtävään kuuluu lasten tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää, sillä se tukee moninaisuutta ja lapsen kielellisen identiteetin kehittymistä.
Yhteiskuntamme monikielistyessä suomea toisena kielenä puhuvien lasten määrä lisääntyy entisestään, mikä osaltaan rikastuttaa varhaiskasvatusyksiköiden arkea mutta tuo samalla myös uusia osaamisvaatimuksia varhaiskasvatuksen ammattilaisille.
Monikielisen varhaiskasvatuksen onnistumisessa varhaiskasvatuksen henkilökunnan ammattitaito on avainasemassa. Osaava henkilökunta on tietoinen monikielisyyden mahdollisuuksista ja haasteista ja osaa soveltaa pedagogisia menetelmiä monikielisessä ympäristössä.
Henkilökunta tukee lasten kielellistä kehitystä monikielisessä ympäristössä. Kielen oppimisen lähtökohtana on arkielämässä käytettävä kieli, jota omaksumalla lapsi saa edellytyksiä havaintojen tekemiseen sekä hänen oman ajattelunsa, tunteidensa ja mielipiteidensä ilmaisemiseen.
Lasten suomen kielen taitoa kehitetään tavoitteellisesti heidän tarpeistaan ja edellytyksistä lähtien esimerkiksi monipuolisten vuorovaikutustilanteiden ja oppimisympäristöjen avulla.
Kirjoittaja: Sari Saarinen, HY+
Kiinnostuitko aiheesta? Tutustu Kielitietoisuus ja S2-oppija -koulutukseemme. >>
Koko varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu verkkokoulutus lisää koko henkilöstön osaamista moninaisuudesta. Koko henkilökunnan osaamisen lisääminen mahdollistaa sen, että S2- ja kieli- ja kulttuuriopettajille jää aikaa työnsä monipuolistamiseen.
Koulutus muodostaa monipuolisen kokonaisuuden kielitietoisuudesta, kehittyvän kielitaidon tukemisesta ja havainnoinnista sekä kielitietoisesta toimintakulttuurista käytännössä. Lisäksi koulutuksessa käsitellään suomen kielen opetuksen suunnittelua ja toteutusta sekä saadaan käytännöllistä tietoa kulttuurisesti moninaisen päiväkodin arjesta.
Lue lisää:
Mari Honko & Sanna Mustonen: Miten monikielisyys ja kielitietoiset toimintatavat koetaan varhaiskasvatuksessa?
Mari Honko & Sanna Mustonen: Lisää taitoja ja mahdollisuuksia varhaiskasvatukseen: Tavoitteena tasa-arvoisempi ja kielitietoisempi varhaiskasvatus
