Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Digitaalisten taitojen ja osaamisen kuvaukset Uudet lukutaidot -ohjelmassa

Digitaaliset taidot

Osaamisen ennakointifoorumin raportissa Osaaminen 2035 todetaan, että tulevaisuudessa muutoksen hallintaa edistävät metataidot, kuten ongelmanratkaisu- ja tiedon arviointitaidot, sekä digitalisaatioon liittyvä osaaminen kasvattavat merkitystään. Näiden taitojen opettaminen niin varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa kuin toisella asteellakin on siis tulevaisuuden osaamisen kannalta entistä tärkeämpää.

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma on julkaissut digitaalisten taitojen ja osaamisen kuvaukset, joiden tavoitteena on lisätä eri-ikäisten oppijoiden tasa-arvoa tieto- ja viestintäteknologisessa osaamisessa, medialukutaidossa ja ohjelmoinnin osaamisessa. Ohjelmassa on kuvattu, mitä oppijan hyvä digitaalinen osaaminen on.

Digitaalisten taitojen ja osaamisen kuvaukset olivat teemana myös HY+:n ja Espoon opetustoimen 3.─4. marraskuuta järjestämillä Espoon oppimisen messuilla perusopetuksen, varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja lukion opettajille ja rehtoreille. Messut järjestettiin seitsemättä kertaa ja viime vuoden tavoin kokonaan verkossa. Messuohjelmaa tarjottiin nyt ensimmäistä kertaa myös ruotsiksi.

Mitä digitaalisten taitojen ja osaamisen kuvaukset sisältävät?

Opetushallituksessa tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kokonaisuutta koordinoiva Päivi Leppänen esitteli Espoon oppimisen messuilla Uudet lukutaidot -ohjelmassa julkaistuja Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kuvauksia.

Osaamisen kuvauksissa keskeistä on Leppäsen mukaan oppimiskäsitys, jossa oppijalla on merkittävä toimijan rooli. Tällä tarkoitetaan, että oppija tuottaa asioita ja ilmaisee itseään aktiivisesti, hyödyntää itselleen luonteenomaisia tapoja kuvata omaa osaamistaan sekä käyttää niitä digitaalisia tapoja, jotka hän kokee omakseen.

Kun oppilas saa hyödyntää koulussa myös vapaa-ajalla kerryttämäänsä digiosaamista, lähtökohta on otollinen esimerkiksi sellaisten teknisten perustaitojen oppimiselle, jotka eivät koulun ulkopuolella kehity toivotulla tavalla, Leppänen toteaa.

Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kuvaukset sisältävät seuraavat osa-alueet:

  1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen
  2. Vastuullisuus ja turvallisuus
  3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
  4. Vuorovaikutus

Mihin uusia digitaitojen kuvauksia tarvitaan?

Leppänen kertoo tutkimusten osoittaneen, että lasten ja nuorten välillä on isoja eroja digitaalisissa taidoissa. Esimerkiksi toisella asteella on havaittu hänen mukaansa perusdigitaidoissakin merkittäviä puutteita.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen on tarkoitus lisätä tasa-arvoa ja tarjota oppijoille yhtäläiset valmiudet tulevaisuuteen. Digitaaliset taidot ovat välttämätön osaamisen alue nyky-yhteiskunnassa, ja digiosaaminen on oppilaan oikeus, Leppänen korostaa.

Opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmissa puhutaan TVT-taidoista ja laaja-alaisesta osaamisesta, mutta ei ole avattu selkeästi, mitä ne milläkin opetusasteella ja eri oppiaineissa tarkoittavat. Teknologia- ja digiympäristöt ovat voineet jäädä helposti liian pieneen rooliin monien oppiaineiden opetuksessa, eikä vastuu siitä, kuka opettaa ja mitä, ole ollut selvää.

Leppäsen mukaan onkin hyvin ymmärrettävää, että oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa on ollut epäselvyyttä, mitä oppilaan digiosaamisen tulisi olla ja mitä digiympäristöissä tulisi tehdä.

Tästä syystä on tärkeää määritellä ja kuvata, mitä oppilaan hyvä digiosaaminen perusopetuksessa on ja mitkä ovat hyviä pedagogisia toimintamalleja varhaiskasvatuksessa. Uusien kuvausten on tarkoitus selkeyttää kasvatus- ja opetustyön suunnittelua ja toteutusta sekä tukea paikallisten suunnitelmien kehittämistä ja päivittämistä.

Leppänen kertoo, että monissa oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuksessa tehdään parhaillaan hyvää kehittämistyötä ja innovatiivisia kokeiluja. Ongelmana on hänen mukaansa se, että osallistuminen digitaitojen kehittämistoimintaan on ollut vapaaehtoista. On siis mahdollista, että osa opettajista ja kokonaisista kunnista on jäänyt kehittämisen ulkopuolelle.

Monissa kouluissa ja päiväkodeissa opettajat ovat saattaneet ajatella, että joku muu keskittyy digiasioihin ja itse voi keskittyä muihin tärkeisiin aiheisiin, mikä on Leppäsen mukaan järkeenkäypä reaktio muutosvaiheessa. Nyt on kuitenkin olennaista yrittää osallistaa kaikkia mukaan kehittämiseen, hän tähdentää.

Mitä opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa voidaan tehdä digitaitojen kehittämiseksi?

Leppänen kehottaa opettajia tarkastelemaan sekä omaa osaamistaan että opetustaan suhteessa siihen, miten digitaalisia taitoja ja osaamista on kuvattu eri vuosiluokkien näkökulmista. Lisäksi johtoasemassa toimiva voi esimerkiksi kehityskeskustelussa katsoa kuvauksia opettajan kanssa ja pohtia yhdessä, millaista osaamista opettaja kokee tarvitsevansa aiheesta lisää.

Varhaiskasvatuksessa kannattaa Leppäsen mukaan esimerkiksi oman tiimin kanssa peilata toimintaa hyvän pedagogisen toiminnan kuvaukseen lasten tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen kehittämisestä.

Leppänen painottaa, että monella opettajalla ei myöskään ole opetuksessaan korjattavaa, vaan he toimivat jo siten, että oppilaiden osaaminen edistyy digitaitojen kuvauksessa esitetyllä tavalla. Uudet digitaitojen kuvaukset mahdollistavat hänen mukaansa myös opettajien positiivisen huomioimisen.

Oppilaitoksen tai varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaa voidaan tarkastella siitä näkökulmasta, mitkä tekijät todellisuudessa jarruttavat toimintaa ja mitkä ovat pelkkiä mielikuvia esteistä. Osaavan työntekijän lisäksi tarvitaan Leppäsen mukaan myös toimiva verkko, laite ja palvelut, sillä jos niissä on puutteita, ei digitaitojen opettaminen tunnu mielekkäältä.

Opettajan vastuiden lisäksi on otettava huomioon asiat, jotka edellyttävät ylemmän tason eli koulun tai varhaiskasvatuksen johdon, kunnan tai kaupungin toimintaa, Leppänen huomauttaa. On hyvä pohtia, mitä ylemmän tason haasteita tulisi purkaa, jotta opettajat kokisivat voivansa edistää oppijoiden digitaitoja.

Teksti: Saara Kankainen

Kaipaako organisaationne tukea opettamisen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai toisen asteen koulutuksessa? Tutustu HY+:n tarjoamiin opetuksen ja oppimisen tilauskoulutuksiin ja ota yhteyttä!

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>