Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Arviointi-innostusta opetustyöhön

Innostu arvioinnista on HY+:n toteuttama ja Opetushallituksen rahoittama koulutushanke, jossa paneudutaan opettajien arviointiosaamiseen ja sen kehittämiseen sekä uusien opetussuunnitelmaperusteiden, kuten laaja-alaisten tavoitteiden, huomioimiseen arvioinnissa. Hanke alkoi tammikuussa 2019.

Mitä arviointi on ja miksi sitä tehdään?

Arviointi kuuluu kiinteänä osana opettajan työhön, eikä sitä voi ajatella teknisenä suorituksena, joka on irrallinen oppimisesta, opettamisesta ja ohjaamisesta. Sekä oppilaan että opettajan saama hyöty ovat edellytyksinä laadukkaalle arvioinnille.

”Arvioinnin tiedetään ohjaavan voimakkaasti oppilaiden opiskelua ja oppimista. Tästä käytetään englanninkielistä ilmaisua backwash effect of assessment”, kertoo hankkeen pääkouluttaja Najat Ouakrim-Soivio.

Tutkimukset osoittavat myös, että opettajan arviointiosaaminen edistää oppimista ja opetuksen kehittämistä. ”Oppimisen, opiskelun, opettamisen ja ohjaamisen näkökulmista ei siis ole lainkaan samantekevää, minkälaista opettajien arviointiosaaminen on ja miten opettajien arviointiosaamista tulisi vahvistaa”, Ouakrim-Soivio toteaa.

Näin ollen on tärkeää, että opettajilla on riittävästi välineitä ja osaamista oikeanlaisen arvioinnin toteuttamiseen. Ouakrim-Soivion mukaan G. Fulhner määrittelee opettajan arviointiosaamisen niin, että se kattaa arviointiin liittyvät tiedot, taidot ja soveltamiskyvyn, joita opettaja tarvitsee suunnitellessaan ja toteuttaessaan arviointia.

Koulutuksesta apua arviointiin

Hankkeessa keväällä 2019 toteutetut koulutukset tukivat opettajien arviointiosaamista. Koulutuksiin osallistui niin perusopetuksen luokanopettajia, lukion aineenopettajia kuin apulaisrehtoreitakin.

Koulutuksen osallistujia pohtimassa ryhmissä, mitä monipuolinen arviointi tarkoittaa käytännössä.

Koulutuksissa syvennyttiin muun muassa arvioinnin teoriataustaan, digitaalisiin arviointivälineisiin, laaja-alaisen osaamisen taitoihin, monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja työskentelytaitojen arviointiin sekä päättöarviointiin. Lisäksi käsiteltiin positiivista pedagogiikkaa ja eri oppiaineiden arviointiin liittyviä teemoja.

”Yhteisinä tavoitteina koulutuskokonaisuudessa oli luoda kokonaiskäsitystä ja vahvistaa osallistujien osaamista perusopetuksen ja lukiokoulutuksen arvioinnista, antaa käytännön työvälineitä monipuolisen arvioinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen, tehdä näkyväksi koulun arviointikulttuuria ja antaa ajatuksia arviointikulttuurin kehittämiseksi”, Ouakrim-Soivio kuvailee.

Koulutuksessa tehty ryhmätyö: Miten otan arvioinnin huomioon, kun suunnittelen opetustyötä?

Koulutusten aikana osallistujat kehittivät arviointimenetelmiä ja tekivät niihin liittyviä kokeiluja omassa työssään. Siten koulutuksesta saatuja oppeja voitiin heti hyödyntää ja jakaa omissa työyhteisöissä. Omien kokeilujen kautta osallistujat pääsivät pureutumaan konkreettisiin ongelmiin, joita he arviointityötä tehdessään kohtaavat.

Ouakrim-Soivio kertoo, miksi arvioinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tärkeää: ”Mikäli oletamme, että oppilas ymmärtää saamaansa arviointipalautetta ja osaa käyttää palautetta oman opiskelunsa tukena, edellyttää se meiltä opettajilta oman arviointiosaamisemme lisäksi ymmärrystä siitä, miten arviointitaitoja opetetaan oppilaille ja miten heitä ohjataan ymmärtämään erilaista ja eri muodoissa annettua arviointipalautetta.”

Oppilaat tarvitsevat Ouakrim-Soivion mukaan oman arviointiosaamisensa ja ymmärryksensä kehittämiseksi opettajan ohjausta ja tukea. ”Vastaavasti opettajan arviointipalaute jää vaille varsinaista merkitystä, jos se ei tue oppilaan ymmärrystä muun muassa hänen tiedoistaan ja taidoistaan ja niissä edistymisestä”, hän selittää.

”Innostuin jälleen arvioinnista”

Toukokuussa yhteinen koulutuskokonaisuus päättyi tilaisuuteen, missä osallistujat esittelivät koulutuksen aikana syntyneitä ideoita, kokeiluja ja arviointi-innovaatioita. ”Innostuin jälleen arvioinnista, kun tavoitin osallistujien aidon halun kehittää oman osaamisen lisäksi koko kouluyhteisön arviointiosaamista”, Ouakrim-Soivio kertoo innokkaana.

Koulutuksen osallistujia työstämässä oman arviointiosaamisen tunnistamista ja kehittämistarpeita.

Arviointiosaaminen on merkittävä osa opettajan pedagogista pätevyyttä, joten sen kehittäminen on jatkossakin tärkeää. ”Olen viime aikoina alkanut pitämissäni täydennyskoulutuksissa korostaa arviointiosaamisen merkitystä oppilaan oppimisen ja elinikäisen oppimisen taitona”, Ouakrim-Soivio kiteyttää.

 

Haluatko saada ensimmäisten joukossa tiedon uusista maksuttomista opetusalan koulutuksista? Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tästä! 

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>