Blogiteksti on julkaistu alun perin 29.4.2019 ja päivitetty 28.4.2023.
Työyhteisön kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä kun työyhteisö voi hyvin, toimii koko organisaatio parhaalla mahdollisella tavalla. Monessa työyhteisössä on hyvinvoinnissa vielä paljon kehitettävää. Mikä työyhteisöissä on pielessä ja kuinka kokonaisvaltaista hyvinvointia voitaisiin lisätä?
Esihenkilöiltä kuluu työaikaa alaisten välisten hankalien tilanteiden selvittämiseen, mikä huonontaa työilmapiiriä ja vie aikaa tuottavalta työltä. Työyhteisöjen hyvinvoinnin tilasta kertoo myös mielenterveyssyistä johtuvien sairauspoissaolojen jatkuva lisääntyminen työpaikoilla.
Tarve keskittyä työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin edistämiseen on siis kasvussa.
CoPassion-tutkimusryhmään kuuluvien Anna Seppäsen ja Anne Birgitta Pessin mukaan työelämässä on inhimillisyysvajetta. Tähän blogiartikkeliin on nostettu Seppäsen ja Pessin HY+aamun alustuksesta neljä kehityskohdetta, joihin sekä koko työyhteisön että sen yksittäisten jäsenten kannattaisi panostaa.
1. Empaattisen ja myötätuntoisen ilmapiirin lisääminen
Mitä myötätunto oikeastaan on työelämässä? Seppäsen ja Pessin mukaan se on rinnalla kulkemista ja positiivisesti mukana elämistä. Voidaan pohtia, onko työpaikalla esimerkiksi sellainen kulttuuri, että voi kahvihuoneessa olla aidosti innostunut ja kaikki voivat iloita toisen ilosta.
Empaattisen ja myötätuntoisen ilmapiirin lisääminen on olennaista, sillä muun muassa unen laatu on erityisen hyvä ihmisillä, jotka ovat kokeneet saaneensa kollegoiden välistä tukea työajalla.
Johtamiskulttuurilla on merkittävä rooli työyhteisön myötätunnon kehittämisessä. Johtajien antama esimerkki kertoo, mitkä toimintatavat työyhteisössä ovat sallittuja.
Seppäsen ja Pessin mukaan johtaja johtaa myös rakenteita, jotka vaikuttavat keskeisesti työyhteisön myötätuntoisen ilmapiirin edellytyksiin. Esimerkiksi kiireestä ja väsymyksestä on voitava uskaltaa puhua esihenkilölle, jotta ne eivät jää jokaisen yksilön omiksi ongelmiksi.
Vaikka johtamisella on iso vaikutus työyhteisön hyvinvointiin, voi jokainen työntekijä myös itse kiinnittää huomiota siihen, millaista ilmapiiriä edistää työpaikalla. Kun työyhteisöä kehitetään inhimillisempään suuntaan, vaikuttaa se olennaisesti koko työyhteisön toimivuuteen, työn laatuun ja tehokkuuteen.
2. Työntekijöiden merkityksellisyyden tunteen kasvattaminen
Seppänen ja Pessi korostavat merkityksellisyyden tunteen tärkeyttä työssä, sillä ihmiset sitoutuvat työpaikkaan pidemmäksi aikaa, jos he saavat työstään merkityksellisyyden tunteita. Merkityksellisyys lisää tutkitusti myös työtyytyväisyyttä ja työtehokkuutta.
Uusille sukupolville merkityksellinen työ on myös yhä tärkeämpi kriteeri työpaikkaa valitessa.
Työn merkityksellisyyden tunnetta työyhteisössä voidaan kasvattaa kiinnittämällä huomiota työtehtävien yleisluonteeseen. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaan pro gradu -tutkielman mukaan työntekijöille tulisi antaa suoritettavaksi niin muiden ihmisten, työyhteisön kuin yhteiskunnankin kannalta hyödyllisiä ja tärkeitä työtehtäviä, jotka ovat tarpeeksi haasteellisia ja vaihtelevia niin, että työntekijä pääsee hyödyntämään taitojaan laaja-alaisesti.
Työntekijöiden tulisi myös päästä saattamaan omalla työpanoksellaan prosesseja alusta loppuun, mikä auttaa näkemään oman työn konkreettisia tuloksia.
3. Työyhteisön sisäisen kommunikaation kehittäminen
Työyhteisön sisäistä kommunikaatiota kannattaa kehittää avoimempaan suuntaan. Kuten CoPassion-tutkimusryhmän verkkosivuilla todetaan, mahdolliset ongelmat kannattaa siis ottaa esille suoraan.
Asioista ei tietenkään tulisi keskustella työpaikalla syyttelevästi, mutta ongelmien esille tuominen rakentavasti on tärkeä osa toimivaa kommunikaatiota. Tiedonkulun pitäisi sujua moitteettomasti, jotta kaikilla työyhteisön jäsenillä olisi sellainen tunne, että he ovat yhteisössä mukana ja saavat äänensä kuuluviin.
Työyhteisön sisäisen kommunikaation laatu vaikuttaa työntekijöiden lisäksi asiakkaiden kokemukseen organisaatiosta, mikä tekee sen kehittämisestä entistä tärkeämpää.
Lue lisää: Työyhteisö on arrearkku
4. Kaikkien työyhteisön jäsenten huomioiminen
Vaikka toisten huomioiminen kuulostaa melko itsestään selvältä, aina ei tule ajatelleeksi, kuinka paljon pieniltäkin vaikuttavat teot merkitsevät. Muistanko esimerkiksi tervehtiä kaikkia työpaikalla kohtaamiani ihmisiä?
Toisten huomioiminen on kehittämiskohde, johon kaikki yksilöt työyhteisössä voivat vaikuttaa. Kun työpaikalla jokainen yksilö voi paremmin, vaikuttaa se koko yhteisön hyvinvointiin.
Teksti: Saara Kankainen
HY+ tarjoaa työyhteisön kehittämisen tueksi monenlaisia ratkaisuja. Avointen koulutusten lisäksi tarjoamme asiakaskohtaisia kehittämisratkaisuja, jotka räätälöidään juuri teidän työyhteisönne tarpeen mukaan.
Tilaamalla HY+:n uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi ennakkotietoa oman alasi tulevista koulutuksista, kutsuja maksuttomiin tilaisuuksiin sekä kiinnostavia sisältöjä. Tilaa HY+uutiskirje tästä!
