HY+ järjesti 2018–2019 yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan, Tampereen yliopiston ja AaltoEE:n kanssa kasvatus- ja opetusalan johtamisen 15 opintopisteen laajuisen koulutuskokonaisuuden. Koulutukseen osallistui lähes 130 varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion sekä ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajaa eri puolilta Suomea.
Koulutuksen tavoitteena oli tukea kasvatus- ja opetusalan johtajien ammatillista kehittymistä ja vahvistaa heidän osaamistaan johtamisen eri osa-alueilla.
Koulutuksessa tarkasteltiin muun muassa rakenteiden johtamista, henkilöstöjohtamista, laajaa pedagogista johtamista, strategista johtamista sekä johtamista muuttuvissa toimintaympäristöissä.
Esimiestyössä tarvitaan jatkuvaa kehittämistä
Koulutukseen osallistuneet johtajat olivat erittäin tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja mahdollisuuteen osallistua siihen oman työn ohessa.
Esimiestyössä tarvitaan jatkuvaa kehittämistä työn rinnalle. Osallistujat kokivatkin saaneensa koulutuksesta ajankohtaisen teoriatiedon lisäksi paljon sekä käytännön osaamista omaan johtamiseen että ajatuksia jaettavaksi työyhteisöön.
Koulutuksen aikana osallistujien oma johtajuusajattelu kehittyi, ja koulutus antoi hyvät eväät johtotehtäviin ja monelle myös kiinnostuksen jatko-opintoihin. ”Tämä koulutus antaa paljon välineitä johtamiseen, kannatti osallistua”, totesi eräs koulutuksen osallistuja.
Koulutuksen aikana käydyt keskustelut muiden osallistujien kanssa antoivat uusia näkökulmia ja laajensivat osallistujien ymmärrystä eri koulutusaloilta ja erilaisista organisaatioista.
Koulutus tarjosi osallistujille myös uusia verkostoja ja vertaistukea kollegoilta. Erityisesti uudet johtajat saivat mentorointia pidempään johtajina toimineilta.
”Suomen kasvatus- ja opetusala on erittäin hyvissä käsissä. Huikeaa osaamista, vahvuutta ja älykkyyttä!” eräs koulutuksen osallistuja korostaa.
Koulutuksen rakenne ja kehittämistehtävät
Koulutuskokonaisuuteen sisältyi kolme eri koulutusosiota:
1. Oppilaitosjohdon perusteet (4 op)
Koulutusosion tavoitteena oli luoda yhteinen ymmärrys opetustoimen ja varhaiskasvatuksen tärkeistä ajankohtaisista johtamisen teemoista. Osiossa tarkasteltiin muun muassa oppivan yhteisön ja henkilöstön johtamista, koulu- ja oppilaitosyhteisön sekä varhaiskasvatusyhteisöjen hyvinvoinnin ja turvallisuuden johtamista, toimintakulttuurin, rakenteiden ja muutoksen johtamista sekä strategista ja talouden johtamista.
2. Laaja pedagoginen johtaminen eri koulutusaloilla (5 op)
Koulutusosiossa paneuduttiin erityisesti kunkin koulutus- ja kasvatusmuodon tämän hetken ja tulevaisuuden haasteisiin ja tarkasteltiin muun muassa koulutustason ja -muodon mukaisten suunnitelmien toimeenpanossa tarvittavaa kehittämistä, kokonaispedagogiikan johtamista, oppivan yhteisön johtamista, monialaisen yhteistyön toteuttamista sekä oppimisympäristöjen, toimintakulttuurin ja rakenteiden uudistamista ja kehittämistä. Osioon sisältyi kolme eri koulutusasteiden johtajille suunnattua koulutusta:
- Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen johtaminen (5 op)
- Perusopetuksen ja lukion johtaminen (5 op)
- Ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaminen (5 op)
3. Valinnaisista koulutusteemoista muodostuva osio (6 op)
Valinnaisissa koulutusteemoissa osallistujat saivat valita kolme itselleen sopivinta koulutusta seuraavista:
- Henkilöstöjohtaminen (2 op)
- Strateginen johtaminen (2 op)
- Sivistyskunta ja verkostojohtaminen (2 op)
- Opetushallinto ja varhaiskasvatuksen hallinto (2 op)
- Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan johtaminen (2 op)
- Tiedolla johtaminen (2 op)
- Oppiva yhteisö, systeemisyys ja muutosjohtaminen (2 op)
- Moninaisuuden johtaminen (2 op)
Koulutuskokonaisuuden aikana jokainen osallistuja reflektoi oppimaansa ja peilasi koulutuspäivissä tarkasteltuja aiheita omaan toimintaansa johtajana ja oman johtajuutensa kehittymiseen.
Lisäksi osallistujat tekivät ryhmissä kehittämistehtävän, jossa he sovelsivat oppimaansa ja suunnittelivat valitsemansa johtamisen teema-alueen kehittämistä.
Kehittämistehtävissä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen johtamisen ryhmässä tarkasteltiin muun muassa perehdyttämistä, parijohtajuutta, jaettua johtajuutta, mentorointia ja työyhteisötaitoja. Lisäksi tehtävissä etsittiin ratkaisuja esimerkiksi hyvinvoinnin tukemiseen, johtajuusrakenteiden kehittämiseen ja varhaiskasvatuksen opettajien sitouttamisen parantamiseen.
Perusopetuksen ja lukion johtajien ryhmässä tarkasteltiin muun muassa itsensä johtamista, jaettua johtajuutta, tiimirakenteita, pedagogista johtamista ja muutosjohtamista sekä etsittiin ratkaisuja esimerkiksi perehdyttämiseen, yhteistyön kehittämiseen ja hyvinvoinnin tukemiseen.
Ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön johtajien kehittämistehtävissä tarkasteltiin jatkuvan haun orientaatiopäivien kehittämistä, pedagogista ja toimintakulttuurin muutosta, työyhteisön kehityskeskusteluita sekä kehitettiin vuosikello pedagogisen johtamisen välineeksi työväenopistoihin.
Kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutushanke jatkuu
Koulutuskokonaisuus toteutettiin Opetushallituksen rahoittamassa Johda laadukkaammin -hankkeessa, joka päättyi 31.12.2020. Johda laadukkaammin II -jatkohanke on käynnissä vuoden 2022 loppuun, ja myös siinä on meneillään vastaava 15 op:n laajuinen koulutuskokonaisuus.
Hankkeiden aikana on kehitetty tulevaisuuden oppilaitoksen johtamiseen liittyviä malleja ja toimintakäytäntöjä yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
Tavoitteena on vahvistaa ja vakiinnuttaa kasvatus- ja opetusalan johtamisen koulutusten asemaa niin, että jokaisella kasvatus- ja opetusalan johtajana toimivalla on mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan ja saada riittävät valmiudet toimia johtajana muuttuvissa toimintaympäristöissä uran eri vaiheissa.
Kirjoittaja: Annukka Koivunen
