HY+ koulutuksessa Terveyttä ja iloa ruoasta – työkaluja kestävään ruokakasvatukseen tarkasteltiin ruokakasvatuksen ohella luonnon mikrobien myönteistä vaikutusta terveyteen.
”Kun immuunijärjestelmä ”tylsistyy”, se saattaa reagoida harmittomiin hiukkasiin, suoliston sisältöä vastaan tai elimistön omia soluja vastaan. Täten se voi johtaa vastaavasti allergiaan tai astmaan, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai autoimmuunisairauksiin. Mikrobialtistus voi tukea tervettä immuunijärjestelmää.”
Näin kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Mira Grönroos, joka on perehtynyt ympäristön ja ihmisterveyden välisiin yhteyksiin vuodesta 2015 alkaen useissa tutkimushankkeissa, kuten ADELE, NATUREWELL ja Mikrobilapsuus. Grönroos oli myös yksi koulutuksen päätösseminaarin asiantuntijapuhujista.
Grönroos kannustaa lisäämään lasten luontosuhdetta esimerkiksi järjestämällä luontoretkiä, viettämällä aikaa eläinten kanssa, hyödyntämällä luonnonmukaisia pihoja ja viljelyä, maistelemalla luonnon antimia, askartelemalla, etsimällä luontoaarteita ja välttämällä liiallista siivousintoa. Myös luonnon ääniä ja kuvia hyödyntämällä sekä keskustelujen, tieteen, taiteen ja mielikuvituksen avulla voi tuoda luontoa varhaiskasvatuksen arkeen.
Vaikka tietoisuus luonnon merkityksestä on lisääntynyt viime vuosina, HY+:n koulutus tarjosi osallistujille varmuutta ja motivaatiota lähteä lasten kanssa metsään tai aloittaa viljelytoiminta päiväkodin pihalla. Joissakin yksiköissä aihe on vielä suhteellisen uusi, ja lisätukea on tarvittu osaamisen ja välineistön kehittämisessä. Koulutuksen myötä retket ja istutukset otettiin entistä laajemmin käyttöön.
Osallistujien palautteen mukaan koulutus vaikutti merkittävästi ajattelutapoihin. Erityisesti kestävän kehityksen kokonaisvaltainen näkökulma vahvistui varhaiskasvatuksen arjessa, ruokakasvatuksen ja positiivisen ruokapuheen ohella.
Haasteiksi opitun käytäntöön viennissä tunnistettiin esimerkiksi resurssien rajallisuus, asenteet ja muutosvastarinta, puutteellinen keskustelu ja tietoisuus sekä johtamisen ja koordinoinnin tarpeet. Kuitenkin yhteiset keskustelut, haasteiden jakaminen ja ohjeistuksen kehittäminen tukivat käytännön muutoksia. ”Pitäisi laittaa seinälle lyhyet ohjeet, jotta muistetaan kaikki hyvät vinkit,” sanoi koulutukseen osallistunut henkilö.
Koulutus tavoitti noin 60 varhaiskasvatuksen ammattilaista eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena oli vahvistaa henkilöstön ruokakasvatuksen sisältöosaamista ja antaa konkreettisia työkaluja arjen ruokakasvatukseen. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, lapsen kehitysvaiheita, myönteisen ruokasuhteen tukemista sekä pedagogisia lähtökohtia. Lisäksi koulutus tarjosi käytännön keinoja planetaarisen terveyden edistämiseen varhaiskasvatuksessa.
Koulutus toteutettiin Opetushallituksen rahoittamana maksuttomana opetustoimen täydennyskoulutuksena.
Kirjoittaja: Marju Prass
