Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>

FI | SV | EN

Aito halu auttaa

Lähes vuoden mittainen TYSO-koulutuksemme alkaa kaartua kohti viimeisiä yhteisiä hetkiä ja alun innokkaan utelias pöhinä alkaa muuntua pätevien työyhteisösovittelijoiden haikeiksi hyvästeiksi. Kahdeksan lähipäivän aikana osallistujajoukko on hitsautunut tiiviiksi vertaisjoukoksi, jota yhdistää missio pelastaa ristiriidoista kärsivät työyhteisöt.

Useimmat kavahtavat epämiellyttäviä kohtaamisia, mutta tätä joukkoa ajaakin auttamisen halu. Koska useimmilla on henkilökohtaista kokemuspintaa työpaikan eripuraan, sovittelijakokelaiden on helppo samaistua ristiriitojen kanssa kamppailevien ahdinkoon, ja sovittelijan työssä myötäeläminen ja empatia ovatkin arvokkaita työkaluja. Kun nämä tunnetaidot yhdistetään tietoon, joka perustuu tieteelliseen tutkimuspohjaan, käsissämme on prosessi, joka mahdollistaa hallitun ulkopuolisen intervention.

Vaan mistä sovittelussa oikein on kyse? Ei kai kukaan järjissään oleva halua ulkopuolista todistamaan riitojaan? Itse asiassa työpaikan konflikteja on niin paljon, että ne työllistävät jo satoja työyhteisösovittelijoita – kysyntää siis on. Valitettavan moni tiimi on ajautunut vuorovaikutusongelmaan, joka on pitkittynyt, eskaloitunut tai tulehtunut siinä määrin, ettei sitä omin avuin enää haluta setviä. Eripurasta onkin tullut merkittävin yksittäinen työpahoinvoinnin aiheuttaja, ja sen taloudellisista vaikutuksista on esitetty päätähuimaavia arvioita. Työntekijät selviävät hämmästyttävän pitkään määrällisen kuormituksen kanssa, mutta kun kuormitus on psyykkistä tai sosiaalista sorttia, usein työkaverin käytöksellään aiheuttamaa, ahdistus lannistaa sinnikkäimmänkin suorittajan.

Sovittelu tuo osapuolet turvallisesti saman pöydän ääreen, ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Lähtökohtana on tietoisuus siitä, että lukkiutuneimmankin ongelman pohjalla on usein väärinkäsitys tai virheellinen tulkinta. Näiden juurisyiden avaaminen lempeässä ilmapiirissä, toisiamme kuunnellen mahdollistaa aidon kohtaamisen tavalla, joka saattaa muuttaa tiimin tunnelman ja viestintäkulttuurin pysyvästi.

Sovittelija saa olla mukana näissä onnellisissa käänteissä, todistamassa lähentymisiä ja vastaantuloja, eikä aina voi välttyä tunnereaktioilta itsekään. Nämä koskettavat tilanteet palkitsevat sovittelijan tavalla, joka tuntuu sydänjuurissa asti. Ja se on se mikä saa meidät hakeutumaan sovittelutehtäviin kerta toisensa jälkeen.

Kirjoittaja: Pia Lappalainen

Kiinnostaako työyhteisösovittelu? Tutustu Työyhteisösovittelun diploma -koulutukseen.

Lue seuraavaksi

Koronavirustilanteen vaikutus koulutuksiimme
Seuraamme koronavirustilanteen kehittymistä ja noudatamme Suomen hallituksen asettamia rajoitustoimenpiteitä, viranomaisten suosituksia ja Helsingin yliopiston ohjeistusta. Päivitämme tietoa koronavirustilanteen vaikutuksista koulutustemme järjestämiseen tälle sivulle >>