Varhaiskasvatuksessa sanoista tehdään seikkailuja ja kirjoista ystäviä. Lukuilo kasvaa arjen pienissä hetkissä: yhteisissä keskusteluissa, jaetuissa lukutuokioissa ja turvallisessa vuorovaikutuksessa. Innostavat kohtaamiset rakentavat vahvaa pohjaa lukutaidolle ja vahvistavat myönteistä suhdetta lukemiseen.
Hämeenlinnassa on huhtikuussa vietetty lukemisen teemakuukautta. Osana teemakuukautta olemme koonneet 12 vinkkiä varhaiskasvatuksen arjen lukevaan ja kielitietoiseen toimintakulttuuriin, jotka voit ottaa heti käyttöön omassa työssäsi!
12 vinkkiä varhaiskasvatuksen arjen lukevaan ja kielitietoiseen toimintakulttuuriin
1. Aikuisen malli
Aikuinen on lapselle lukemisen mahdollistaja, rohkaisija ja esikuva. Jokaisen kasvattajan tehtävä on lukea lapsille ja yhdessä lasten kanssa. Kun aikuinen lukee, kuuntelee ja kannustaa, lapsi saa välineitä ymmärtää maailmaa.
2. Kirjat osana oppimisympäristöä
Kirjat sijoitetaan lasten ulottuville ja näkyville eri tiloihin, jotta ne houkuttelevat pysähtymään lukemisen äärelle. Lukemista tuetaan myös rakentamalla ryhmään innostavia lukupaikkoja ja lukumajoja.
3. Lukeminen osana arkea
Lukemista ja kirjoja viedään myös paikkoihin ja tilanteisiin, joissa ei ehkä aiemmin ole luettu. Lukea voi vaikka metsässä ja leikeissä tai siirtymissä. Lapset huomaavat, että lukeminen kuuluu niin lukuhetkiin kuin myös erilaisiin arjen tilanteisiin.
4. Monipuolinen lastenkirjallisuus ja lasten osallisuus
Kirjoja ja tarinoita valitaan myös lasten omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. Kun aihe puhuttelee lasta, lukeminen koetaan mielekkäänä ja innostavana, ja lapsi osallistuu aktiivisesti lukutilanteeseen. Kasvattaja huolehtii, että tarjolla on laadukasta ja monipuolista lastenkirjallisuutta sekä varmistaa, että lapset tutustuvat monenlaisiin teksteihin ja kielimuotoihin osana arkea. Tärkeä osa ovat myös laulut ja lorut.
5. Yhdessä perheiden kanssa
Varhaiskasvatuksen lukevaa arkea ja lukemisen tärkeyttä pidetään esillä päivittäisissä keskusteluissa. Arjen rinnalla perheitä osallistetaan lukutaitotyöhön myös erilaisin tempauksin (esim. lukuhaasteet, toiminnalliset perheillat). Perheille vinkataan myös kirjaston palveluista.
6. Leikki muuttuu tarinaksi
Kirjoitetaan leikeistä tarinoita: mitä leikissä tapahtui, keitä siinä oli mukana ja miten tarina jatkuu. Leikin dokumentointi tukee kielellistä tietoisuutta ja auttaa lasta hahmottamaan tapahtumia ja kertomuksia.
7. Oman kirjan päivä
Pidetään oman kirjan päiviä lelupäivien tapaan. Lapsi saa tuoda itselleen tärkeän kirjan ryhmään ja kertoa siitä muille. Luetaan yhdessä lasten omia kirjoja.
8. Leikitään kirjastoa
Rakennetaan ryhmään oma kirjastoleikki. Lapset voivat toimia eri rooleissa ja suositella kirjoja toisilleen. Leikki tukee lukutaidon lisäksi vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa.
9. Tehdään omia kirjoja
Kirjoitetaan ylös ja kuvitetaan lapsen kertomia tarinoita, satuja tai päivän tapahtumia. Lapsi kuulee omat ajatuksensa luettuina ja kokee ne tärkeiksi. Kirjoja pidetään esillä ryhmässä ja voidaan lainata myös kotiin. Kirjoille voidaan pitää myös kirjajulkkarit!
10. Lukupiknik
Järjestetään lukupiknik, jossa lukeminen tapahtuu rennossa, yhteisöllisessä hetkessä. Viltit, pehmot ja eväät luovat tunnelmaa ja tekevät lukemisesta elämyksen. Piknik voi levittäytyä pihalle, metsään tai ryhmätilan lattialle.
11. Lukumaraton
Tehdään lukemisesta yhteisöllistä ja osallistetaan huoltajia lukemiseen järjestämällä lukumaraton, jonne kutsutaan lukijoita lukemaan esimerkiksi omalla äidinkielellään.
12. Iltasatulainaamo kotiin
Iltasatu on tärkeä ja odotettu hetki, joka rauhoittaa päivän ja vahvistaa lukemisen rutiineja. Ryhmän eteiseen perustetaan iltasatulainaamo, josta perheet voivat lainata kirjoja kotiin yhteisiä lukuhetkiä varten. Kirjan mukana voi kulkea pieni tervehdys tai lukuvinkki perheelle. Perheille voidaan lainata kotiin myös lorupusseja.
Lapsen lukutaito alkaa aikuisen valinnoista – annetaan sanoille siivet! Vinkit koosti projektikoordinaattori Henna Karvonen.
