Monet tutkimukset osoittavat, että tällä hetkellä työelämässä olevat ja työelämäänsä aloittelevat nuoret sukupolvet edellyttävät esihenkilöiltään valmentavaa otetta. Tarvitaan siis uudenlaista otetta esihenkilötyössä. Työtä tehdään myös yhä enemmän tiimeissä, erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa.
Vaikka yksilöcoaching on tutkitusti tehokas menetelmä, tiimi- ja ryhmäcoachingin avulla tavoitetaan entistä laajempia ihmisryhmiä. Tiimi- ja ryhmäcoaching vahvistavat siten myös organisaation sisäistä coachingkulttuuria: jotta voi toimia valmentavana esihenkilönä tai tiimicoachina, henkilöllä tulee olla työkalupakissaan sekä ymmärrystä että tiimicoachingiin soveltuvia menetelmiä ja työkaluja.
Ryhmä- ja tiimicoachingin eroavaisuudet
Koska coachingtermiä käytetään sekavasti, on syytä määritellä, miten ryhmä- ja tiimicoaching eroavat toisistaan. Ryhmäcoachingissa osallistujat voivat olla esimerkiksi saman organisaation eri yksiköistä olevia henkilöitä tai kokonaan eri yrityksiä edustavia osallistujia, joita yhdistää jokin tavoite, esimerkiksi johtamisen kehittäminen. Ryhmäcoachingtapaamiset voidaan teemoitella ryhmän tarpeita huomioiden. Kukin osallistuja tuo oman aiheensa coachaukseen ja usein ammatticoach kutsuu muita ryhmän jäseniä osallistumaan coachaukseen kannustavalla tavalla.
Ryhmässä opitaan muilta. Ryhmäcoaching on erityisesti hyödyksi, kun halutaan esimerkiksi kasvattaa osallistujien ymmärrystä omasta organisaatiosta ja kaataa siiloja eri yksiköiden väliltä.
Tiimicoachingissa puolestaan on aina kyse tiimistä, jolla on yhteinen tavoite. Siinä työskennellään prosessinomaisesti koko tiimin kanssa tutkivalla otteella hyödyntäen coachingin työkaluja ja menetelmiä. Tiimin jäsenet ovat keskinäisessä vuorovaikutussuhteessa ja täydentävät toisiaan. Tiimi on aina myös jonkin systeemin osa. Tiimicoachingissa voidaan tutkia tiimin omaa systeemiä ja/tai tiimiä jonkin isomman systeemin osana. Menestyvän tiimin tunnusmerkkejä ovat mm. jatkuva oppiminen, psykologinen turvallisuus, hyvä palautekulttuuri, vastuunotto ja tavoitteellisuus. Tiimicoaching ei ole kuitenkaan taikasauva, jonka avulla epäterveet asiat korjataan. Tiimillä on oltava selkeä syy sille, miksi se on olemassa, riittävät resurssit ja selkeä linkitys organisaation strategiaan.
Valmentava esihenkilö parantaa työhyvinvointia
Valmentava esihenkilö soveltaa tiimicoachingtaitoja käytäntöön ja auttaa tiimiään/tiimejään onnistumaan. Tuloksia saavutetaan parhaiten yhdessä ja arvostavassa keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Samalla esihenkilön ja tiimin jäsenten työhyvinvointi paranee. Tämä edellyttää sellaista psykologisen turvallisuuden tilaa, joka mahdollistaa keskinäisen luottamuksen ja sallii myös erehtymisen ja virheet. Niistähän me opimme! Esihenkilön on annettava tilaa ja samalla asetettava rajoja. Johtamisessaan hänen on liikuttava janalla, jonka toisessa päässä on tiukkojenkin ohjeiden ja käskyjen antaminen ja toisessa päässä valmentava ote. Valmentava esihenkilö tai tiimicoach haastaa ajattelemaan ja toiminaan itsenäisesti. Ulkoisen tiimicoachin on kyettävä olemaan tietämättömyyden tilassa. Se vaatii hyvää itseluottamusta ja ammattitaitoa.
Sekä valmentavalla esihenkilöllä että ulkoisella tiimicoachilla tulee olla rohkeutta panna itsensä likoon, kykyä viestiä aidosti ja samalla viedä jämäkästi sovittuja asioita eteenpäin. Onneksi valmentavaa otetta ja ryhmä- ja tiimicoachingia voi oppia! Omaan itseen, ihmisten käyttäytymiseen ja ajatteluun tutustuminen ja itsereflektio ovat välttämättömiä matkalla kohti nykyistä kestävämpää työelämää ja organisaatioita, joissa coachingkulttuuri kukoistaa.
Kirjoittaja: FT Raija Salomaa
HY+ räätälöi juuri teidän organisaationne tarpeisiin vastaavan koulutuksen. Tutustu koulutuksiimme täällä >>
