Osallisuuden lisääminen virtuaalisessa oppimisessa on noussut tärkeäksi teemaksi opetusalalla etäopetusjaksojen myötä. Kouluissa on viime keväästä asti pohdittu, miten oppilaiden osallisuutta ja läsnäoloa voidaan tukea, vaikka oppilaita ei pääsisi kohtamaan fyysisessä luokkatilassa. Muun muassa tätä aihetta käsiteltiin opetustoimen henkilöstölle suunnatuilla Espoon digimessuilla. Osallisuuden edistäminen, ryhmään kuulumisen sekä kuulluksi ja nähdyksi tulemisen merkitys ei myöskään rajoitu vain etäopetukseen, joten messuilla käsitellyt teemat tukevat lisäksi lähiopetuksen toteuttamista.
HY+ järjesti loka-marraskuussa yhteistyössä Espoon opetustoimen kanssa jo viidennet digimessut espoolaisille opettajille ja rehtoreille. Nyt messut järjestettiin ensimmäistä kertaa kokonaan verkossa, ja yhteensä lähes 800 osallistujaa virittäytyi kahtena messupäivänä kuulemaan opetusalan ajankohtaisista aiheista.
Miten etäopetuksessa onnistuttiin keväällä ja kuinka digipudokkuutta voidaan ehkäistä?
Opetushallituksen edustaja Juho Helminen puhui rehtoreille kevään 2020 tilanteesta, kun kouluissa ympäri maailmaa jouduttiin siirtymään etäopetukseen. Hän kertoo Suomen niittäneen kansainvälisesti hyvää mainetta etäopetuksessa.
Helmisen mukaan pelkästään menestystarinasta etäopetuksen suhteen ei voida kuitenkaan Suomenkaan kohdalla puhua. Tästä syystä ongelmakohtiin on hyvä tarttua nyt, kun etäopetuksesta on jo hieman kokemusta.
Digimessujen aikana opettajat nostivat esiin hyvin moninaisia ongelmia, joita heillä on tullut vastaan kevään etäopetuksen myötä.
Oppilaat eivät esimerkiksi uskalla kysyä apua etäopetustilanteessa, heitä on hankala pitää työn äärellä ja saada keskittymään, kontaktin saaminen epämotivoituneisiin oppilaisiin on vaikeaa ja vastoinkäymisten edessä oppilaat luovuttavat helpommin. Luonnollisesti etäopetuksessa korostuu lisäksi oppilaiden kotona saama tuki − tai sen puute.
Myös Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanna Oinas oli digimessuilla puhumassa rehtoreille kevään etäopetuksesta ja digipudokkuudesta Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteistyönä keräämän tutkimusaineiston pohjalta. (Lue lisää tutkimuksesta Helsingin yliopiston sivulta.)
Tutkimusaineiston ensitulokset osoittavat, että oppilaiden kokemukset etäopetuksesta olivat vaihtelevia, mutta suurin osa on ollut tyytyväisiä kevään etäopetusjärjestelyihin. Oppilailla vaikuttaa kuitenkin olleen kouluun ikävä, sillä tyytyväisyys kasvoi, kun kouluihin päästiin takaisin ennen kesäloman alkamista, Oinas kertoo.
Erityisen kiinnostavaksi näkökulmaksi puheenvuorossa nousi oppilaiden itsesäätelytaitojen merkitys digipudokkuuden ehkäisemisessä. Oinas selittää, että itsesäätelytaidot tarkoittavat taitoa säädellä ajattelua, toimintaa ja motivaatiota suhteessa joko itse asetettuihin tai koulun asettamiin tavoitteisiin.
Mitä paremmat itsesäätelytaidot oppilaalla oli etäopiskelujakson aikana, sitä paremmin hän pystyi säätelemään kaaoksen tunnetta. Moni oppilas oli Oinaan mukaan myös samaa mieltä väitteen kanssa, että koulutehtäviä oli selvästi tai hieman enemmän aikaisempaan verrattuna, mutta siitä huolimatta he eivät kokeneet oppineensa yhtä paljon.
Kuinka tukea osallisuutta ja läsnäoloa etäopetuksessa?
Digimessujen aikana opettajat pääsivät osallistumaan virtuaalisiin työpajoihin, joissa käsiteltiin laajasti eri aiheita oppimisen ja opetuksen moderneista työvälineistä tietotyötaitojen kehittymiseen. Useammassa työpajassa keskeiseksi teemaksi nousi kuitenkin osallisuuden ja läsnäolon tukeminen etäopetuksessa.
Esimerkiksi digipedagogisena asiantuntijana toimiva Matleena Laakso esitteli työpajassaan erilaisia konkreettisia osallistamisharjoituksia ja -keinoja, joita opettajat voivat hyödyntää etäoppitunneilla. Hän puhuu muun muassa uusiin aiheisiin orientoimisesta hauskalla ja pelillistävällä tavalla sekä korostaa sitä, että oppilaat on tärkeää huomioida yksilöllisesti, esimerkiksi tervehtimällä jokaista nimellä.
Lisäksi Laakso näkee toimivaksi harjoitukseksi laittaa oppilaat miettimään, mikä olisi hyvä koekysymys käsitellystä aiheesta. Näin he pääsevät pohtimaan omaa oppimistaan.
Myös Haaga-Helian ammatillinen erityisopettaja Vesajoona Salonen puhui työpajassaan osallistavasta ja aktivoivasta digioppimisesta, jota ei hänen mukaansa voi tapahtua ilman läsnäolon tunnetta. Oppilaat kaipaavat opettajan läsnäoloa opetuksessa ja sitä, että joku pitää kokonaisuutta kasassa, hän toteaa.
Salonen huomauttaa tämän vaativan erityistä aktiivisuutta opettajalta, esimerkiksi ahkeraa viestintää, uutisia ja tiedotteita. Kommunikoinnin on oltava avointa, kuuntelevaa ja säännöllistä, ja on hyvä muistaa vuoropuhelun tärkeys, hän lisää.
Salonen kertoo hänelle ison oivalluksen olleen se, että pallon voi niin sanotusti heittää myös oppijalle. Kun annetaan vastuuta oppijalle, hän oppii luottamaan siihen, että opettaja luottaa häneen, Salonen kiteyttää.
Saman teeman äärellä oltiin myös FITech-verkostoyliopiston oppimismuotoilijan Akseli Huhtasen työpajassa, jossa pohdittiin, miten oppijat pidetään mukana verkossa. Hän nostaa esiin neljä periaatetta etäopetukseen: rakenne, kontakti, selkeys ja ennakointi.
Rakenteella Huhtanen tarkoittaa esimerkiksi kodin ja koulun yhteistä kokonaissuunnitelmaa, kontaktilla puolestaan turvallisia ryhmäkohtaamisia, aikaa yksilöllisille kohtaamisille ja tuttuja yhteyskanavia.
Selkeyttä luovat Huhtasen mukaan esimerkiksi rajallinen määrä välineitä, jotka ovat yhteisesti käytössä eri opettajilla, sekä päiväkohtaisiksi pilkotut tehtävänannot. Ennakointia ovat taas esimerkiksi selkeät ohjeet oppilaille ongelmatilanteisiin sekä kodin ja koulun välinen suunnitelma siltä varalta, että oppilas lakkaa osallistumasta opetukseen.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
Kiitämme kaikkia messuilla esiintyneitä asiantuntijoita sekä espoolaisia opettajia ja rehtoreita aktiivisesta osallistumisesta koronakriisin aiheuttamasta kiireestä huolimatta! Haluamme olla mukana koulujen tukemisessa ja auttaa opetusalan henkilöstöä muun muassa etäopetuksen järjestämisestä aiheutuvien uusien haasteiden edessä. Voimme räätälöidä organisaatiosi tarpeisiin sopivan koulutuksen – myös kokonaan verkkototeutuksena. Ota yhteyttä:
Selja Saarialho
Asiakkuuspäällikkö, opetus ja oppiminen
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+
040 352 5004
selja.saarialho@hyplus.fi
