Häiriö sivustolla

Verkkosivuillamme on häiriö, jonka takia ilmoittautuminen avoimiin koulutuksiin ei välttämättä toimi. Vikaa korjataan. Pahoittelemme häiriötä!

FI | SV | EN

Varhaiskasvatus – monitulkintainen lähestymistapa

varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on noussut viime vuosina sekä yhteiskunnalliseen että median huomioon kansainvälisesti. Erityisesti varhaiskasvatus on herättänyt keskustelua Suomessa, missä on tehty useita suuria koulutusuudistuksia. Myös tulevaisuudessa suomalainen varhaiskasvatus tarvitsee uutta tietoa, ideoita ja ratkaisuja, mitkä auttavat ratkomaan sekä vanhoja että uusia haasteita.

Varhaiskasvatusjärjestelmämme uudistus sisälsi poliittisia muutoksia, kun varhaiskasvatus siirtyi sosiaalipolitiikasta opetusministeriöön vuonna 2013. Prosessi jatkui opetussuunnitelmauudistuksella, kun varhaiskasvatuskäytännöille asetettiin uusia koulutustavoitteita.

Monissa muissa koulutusuudistuksia tekevissä maissa Suomen prosessia ja sen tuloksia tarkastellaan tarkasti. Onkin tärkeää huomata, että mikään koulutusjärjestelmä ei kehity tyhjiössä, vaan dynaamisessa ja moniulotteisessa kontekstissa, joka muodostaa monipuolisen pohjan tutkimukselle ja käytännön pedagogiikalle.

Suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän monipuolinen ja dynaaminen luonne on vahvuus. Tämä blogiteksti perustuu tuoreeseen kirjaamme Finnish Early Childhood Education and Care – A Multi-theoretical perspective on Research and Practice, joka on julkaistu kesäkuussa 2022.

Kirjassa on 19 lukua, jotka kuvaavat suomalaisen varhaiskasvatuksen dynaamista ja moniteoreettista luonnetta eri näkökulmista. Kirjassa käsitellään muun muassa varhaiskasvatusta koskevaa tutkimusta Suomessa, varhaiskasvatuksen poliittista ohjausta ja käytäntöjä, teoreettista otetta ja laajaa empiiristä dataa sekä kriittisiä näkökulmia ja mahdollisia kehityskohteita.

Varhaiskasvatuksen opettajilta vaaditaan Suomessa paljon

Suomessa varhaiskasvatus nähdään investointina tulevaisuuteen. Varhaiskasvatustyön tavoitteena ei ole vain valmistaa lapsia kouluun, vaan antaa heille osaamista, kuten itsehallintataitoja, joustavuutta, oppimisen taitoja ja onnellisuutta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kautta.

Päättäjät ovat maailmanlaajuisesti tunnustaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen lasten oppimiselle ja kehitykselle. Kuitenkin näiden uudistusten jälkeenkin Unicefin mukaan vain puolet esikouluikäisistä lapsista ympäri maailmaa on esikoulussa, opettajilta puuttuu laadukas koulutus ja varhaiskasvatuksen opettajista on maailmanlaajuinen pula.

Resurssien puute ja tyytymättömyys opetustyön kasvaviin vaatimuksiin aiheuttavat opettajien vetäytymistä ammatistaan.

Aikaisemmat tutkimuksemme viittaavat siihen, että opettajille on annettu suuri määrä erilaisia ​​rooleja ja tehtäviä poliittisissa asiakirjoissa. Opettajia pyydetään olemaan enemmän tutkimukseen suuntautuneita, kriittisempiä ajattelijoita, parempia aktiivisia toimijoita, parempia tiedonkäsittelijöitä, digitaalisempia ja vahvempia moniammatillisia verkostoitujia.

Opettajilta vaaditaan myös osaamista arviointiin perustuvasta henkilökohtaisesta kehittymisestä, mitä ei ole standardoitu tai palkittu suomalaisessa koulutusmallissa. Opettajia siis vaaditaan olemaan enemmän kaikkea nyt ja tulevaisuudessa. Sitä ei kuitenkaan määritellä, kuinka yksittäinen opettaja saavuttaa tämän kaiken.

Laadukas varhaiskasvatus vaatii laadukasta opettajankoulutusta

Suomen varhaiskasvatusjärjestelmä on yksi maailman tasa-arvoisimmista. Tämä tulee ymmärtää sen kokonaisvaltaisen ja moniteoreettisen perustan kautta, jossa koulutus ja hoito yhdistyvät niin kutsutussa EduCare-lähestymistavassa.

Järjestelmällinen ja tavoitteellinen varhaiskasvatus koostuu opetuksesta, kasvatuksesta ja hoidosta, missä korostuu pedagogiikka. Tämän vuoksi esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajankoulutus on rakennettu moniteoreettiselle pohjalle, ja jokainen opettaja rakentaa myös henkilökohtaisen käyttöteoreettisen lähestymistavan opetukseen.

Opettajat ovat vastuussa jokapäiväisen vuorovaikutuksen, opetuksen ja hoidon suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista, mikä perustuu ymmärrykseen lasten kehityksestä, oppimisesta, toiminnasta ja hyvinvoinnista.

Laadukas varhaiskasvatus on riippuvainen laadukkaan opettajankoulutuksen sekä täydennyskoulutuksen tarjonnasta.

Korkealaatuinen varhaiskasvatuksen koulutus rakentuu reflektiivisten käytäntöjen ja tutkimusperustaisen tiedon varaan. Hyvässä koulutuksessa opettajat hyödyntävät moniteoreettista tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä arvioidakseen ja kehittääkseen pedagogisia käytäntöjä vastaamaan lasten ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tällöin jokainen lapsi ja perhe on palvelujen keskipisteessä.

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatus keskittyy voimakkaasti jatkuvan oppimisen kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan taaperosta korkeakouluopetukseen ja sen jälkeenkin. Tämä tekee koulutuksen tulevaisuusnäkökulmista keskeisen tekijän.

Elinikäisen oppimisen trendi näkee kansalaiset oppivina ja muuttuvina yksilöinä, jotka ottavat vastuun omasta oppimisestaan ​​ja elämästään pienestä pitäen.

Suomen varhaiskasvatuksessa lapsi nähdään yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä, ja jokaisella lapsella on oikeus osallistua ja kuulua koulutukseen omien etujensa ja kykyjensä kautta. Siksi kaikki mahdolliset ”tulevaisuudet” on pidettävä avoimina lapsille. On mahdollistettava lasten osallistuminen koulutukseen joka päivä, koska emme tiedä, mitä tulevaisuus heille tuo tullessaan.

Tulevaisuutta varten suomalainen varhaiskasvatus tarvitsee uutta tietoa, ymmärrystä, oivalluksia, ideoita, tekniikoita, strategioita ja ratkaisuja sekä vanhojen että uusien ongelmien ratkaisemiseksi.

Jatkossa koulutus voi pysyä ajan tasalla vain vahvalla pyrkimyksellä löytää tietoa ja luoda käytäntöjä, jotka helpottavat muuttuvan, joskus jopa kaoottisen maailman ymmärtämistä. Kestävien ratkaisujen tekeminen perustuu arvoihin, joiden jäsentäminen edellyttää laajaa, mielikuvituksellista ja dynaamista tietämyksen ymmärtämistä eri näkökulmista.

Toivomme, että uudesta kirjastamme saatavat vaikutukset keskittyvät varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen ja vievät kohti vastuullisempaa ja monipuolisempaa koulutusyhteisöä. Toivomme vahvaa panostusta yhteiskuntaan, missä päätöksiä tehdään lasten hyvinvoinnin ja oppimisen, eli tulevaisuutemme, hyväksi.

Teksti: Jonna Kangas, dosentti ja varhaiskasvatuksen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

HY+ toteuttaa koulutuksia varhaiskasvatusyksiköiden tarpeisiin. Tutustu tilauskoulutusten teemoihin ja ota yhteyttä!

Lue seuraavaksi

Häiriö sivustolla

Verkkosivuillamme on häiriö, jonka takia ilmoittautuminen avoimiin koulutuksiin ei välttämättä toimi. Vikaa korjataan. Pahoittelemme häiriötä!