Tekoälyllä on merkittäviä vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. Kaikkien opettajien ja kouluttajien olisi hyvä perehtyä tekoälyn mahdollisuuksiin ja haasteisiin, jotta he osaavat toimia muuttuvassa toimintaympäristössä, johon etenkin generatiivisen tekoälyn kehittyminen vaikuttaa voimakkaasti. On tärkeää, ettei tekoälyyn liittyvä kouluttautuminen keskity liikaa vain sovelluksiin ja välineisiin, vaan että se tarjoaa tukea myös tekoälyn pedagogiseen hyödyntämiseen opetuksessa.
Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kysyimme aiheesta Jukka Lehtorannalta, luokanopettajalta ja tietotekniikan aineenopettajalta, joka on erikoistunut tekoälyn käyttöön opetuksessa. Lue alta Jukan haastattelu.
Kuka olet ja mikä on taustasi?
Hei, olen Jukka Lehtoranta, taustaltani luokanopettaja ja tietotekniikan aineenopettaja. Perustyöni ohella päädyin vähitellen opettajien täydennyskouluttajaksi. Nykyään työni muodostuu siitä, että kierrän kouluissa ja oppilaitoksissa eri puolilla Suomea kouluttaen opetusalan ammattilaisia tekoälyn käyttöön. Kohderyhmäni on hyvin heterogeeninen lähtien eskariryhmistä organisaatioiden johtajiin. Lisäksi työstän väitöskirjaa aiheesta opettajuus tekoälyn aikakaudella.
Mistä kiinnostuksesi tekoälyyn ja sen hyödyntämiseen opetuksessa juontaa juurensa?
Digitaalinen teknologia on aina kiinnostanut minua, etenkin suhteessa digipedagogiikkaan ja sen mahdollisuuksiin opetuksessa. Viime vuosien merkittävin teknologiakehitys on tapahtunut nimenomaan tekoälyssä, sen kahtiajakoinen ilmentymä taustalla meihin vaikuttavista algoritmeista ja uutta sisältöä generoivista malleista on erittäin kiinnostava asia nimenomaan koulutuksen kannalta. Se herättää monia kysymyksiä: miten kehitykseen pitäisi suhtautua ja ennen kaikkea, miten asiasta tulisi kertoa oppijoille.
Generatiivisen tekoälyn kehittyminen on tuonut markkinoille paljon erilaisia koulutuksia. Mitä sinä kouluttajana pidät tärkeänä tekoälyyn liittyvissä koulutuksissa?
Arvostan sitä, että kouluttajilla on oma opettajatausta, jolloin toimintaympäristö on tuttu, ja koulutuksissa osataan kertoa oleellisimmat asiat. Pidän myös tärkeänä opettaa toimimista välinetason ja käyttöosaamisen yläpuolella, koska tekoälyn mahdollistamat laajemmat muutokset oppimiselle ja pedagogiikalle ovat mielestäni tärkeämpiä. Koulutuksen tulee vastata vallitseviin tarpeisiin: joskus liikutaan yleisellä tasolla, ja välillä taas syvennytään tiettyyn teemaan kuten tekoälylukutaitoon tai tekoälyn käyttöön tietyssä aineryhmässä.
Millaisia ovat mielestäsi tekoälyn opetuskäytön seuraavat kehitysaskeleet?
Tämän hetken haasteena tekoälyn käyttämiseen opetuskäytössä on alle 18-vuotiaille sopivien palvelujen vähäinen tarjonta. Lisäksi tekoälypalvelut integroituvat entistä voimakkaammin osaksi kaikkia käyttöjärjestelmiä ja palveluita. Opetuskäytön kannalta tämä lisää mahdollisuuksia, mutta tarkoittaa myös haasteiden jatkuvaa läsnäoloa kaikissa ikäryhmissä. Tutkimuksen avulla on jo löydetty useita tapoja, joiden avulla tekoäly voi oikeasti toimia oppijan osaamisen kehittymisen tukena antamalla neuvoja ja vinkkejä ajattelun kehittymisen tueksi valmiiden vastausten sijaan. Näiden tapojen jalkauttaminen ei vain aina ole kovin helppoa.
Mitä haluaisit sanoa niille opettajille, jotka eivät ole vielä perehtyneet tekoälyyn?
Lempisanontani on: ”Pienin askelin, mutta oikeaan suuntaan”. Tekoälyn kehitys on pitkällä aikavälillä valtava muutos, mutta kaikkea ei tarvitse eikä kannata muuttaa kerralla omassa opetuksessa. Riittää, että etenee pienin ja itselle sopivin askelin rohkeasti kohti tekoälyn pedagogisesti järkevää hyödyntämistä.
Kirjoittaja: Tiina Ruuska, HY+
HY+ kouluttaa rehtoreita ja opettajia tekoälyyn liittyvistä aiheista. Räätälöimme koulutusten sisällöt aina taustatilanteenne ja tarpeidenne mukaan. Koululutukset voivat olla yleisemmän tason perusasioiden koulutuksia tai sukeltaa syvemmälle tiettyyn tekoälyn tai opetuksen osa-alueeseen tai tietyn oppiaineen näkökulmaan. Kysy lisää: Selja Saarialho, 040 352 5004 tai selja.saarialho@hyplus.fi
