Kielellisillä valmiuksilla tarkoitetaan muun muassa puheen havaitsemista, sanavaraston kehittymistä sekä kielellisen tietoisuuden kehittymistä. Kielellinen tietoisuus tai kielitietoisuus on puolestaan eri kielenkäytön tilanteiden, tekstien ja kielen piirteiden havainnoimista tietoisesti. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan kielitietoisuuteen liitetään myös kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvat asenteet.
Kielellisten valmiuksien tukemisessa on kyse siitä, että lasten kielellisen identiteetin kehittymistä autetaan ja heidän rooliaan vahvistetaan aktiivisina toimijoina kielen oppimis- ja käyttötilanteissa. Tämän on havaittu olevan tärkeää jo varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla.
Keinoja kielitietoiseen ja monikieliseen varhaiskasvatukseen
HY+:n toteuttaman ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa ‑hankkeen tarkoituksena on antaa uusia keinoja kielellisten taitojen tukemiseen päiväkodeissa. Hanke päätettiin toteuttaa, koska varhaiskasvatuskentällä on ilmennyt tarpeita kehittää muun muassa monikielisyyttä ja digitaitoja.
Moni osallistuja koki hankkeessa järjestetyn koulutuksen tarpeelliseksi, koska monikielisten lasten määrä varhaiskasvatusryhmissä on kasvanut huomattavasti. ”Alueellani monikielisyys on kasvanut nopeasti, mutta tietous ei”, toteaa eräs hankkeen koulutukseen osallistunut.
Toisaalta myös pääsääntöisesti yksikielisissä päiväkodeissa työskentelevät osallistujat pitivät koulutusta tarpeellisena.
”Päiväkotimme on aika yksikielinen, ja kaipasin tietoa, miten voin lisätä monikulttuurisuuden ja -kielisyyden näkymistä päiväkodissamme. Tärkeää on herätellä työyhteisöä havainnoimaan ja tiedostamaan monikulttuurisuuden ja -kielisyyden merkitystä varhaiskasvatuksessa”, kommentoi eräs osallistuja.
Monikielisyys ja kielitietoisuus ovat siis teemoja, joita varhaiskasvatuksen parissa työskentelevät pitävät merkittävinä ja ajankohtaisina.
Hankkeen koulutukseen osallistuneet kokivat erityisen hyödyllisinä uuden tutkimistiedon sekä käytännön mallit, keinot ja ideat kielitietoisen arjen toteuttamiseen. Lisäksi verkostoitumismahdollisuutta, yhdessä pohtimista ja vertaistukea pidettiin tärkeänä.
Eräs osallistuja kiteyttää koulutuksen antia seuraavasti: ”Sain vahvistusta jo kielitietoiseen toimintaamme päiväkodissa. Koulutus lisäsi tietoisuutta ja tutkimukseen pohjautuvaa tietoa monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Koulutus antoi paljon uusia ideoita arkeen sekä uutta ajateltavaa.”
Kielitietoisuuden merkitys opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa
Lasten kielellisten valmiuksien on havaittu heikentyneen viime vuosina. On siis tärkeää, että kielellisten valmiuksien tukemiseen panostetaan jo varhaiskasvatusvaiheessa.
Opetushallituksen mukaan kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ovat keskeisiä koulun toimintakulttuurin kehittämisen periaatteita.
”Eri kielten käyttö nähdään luontevana koulun arjessa ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja”, todetaan Opetushallituksen verkkosivuilla perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasioiden yhteydessä.
Kielitietoisuuden lisääminen varhaiskasvatuksessa on keskeistä, jotta kielet, kulttuurit ja katsomukset saadaan nivoutumaan osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa vieras- ja monikielisten lasten puhumien kielien huomioimista päiväkodin arjessa, mikä tukee olennaisesti lasten kieli- ja kulttuuri-identiteettiä ja sitä kautta itsetunnon kehitystä.
Kielitietoisuuden lisääminen ja kielellisten valmiuksien tukeminen varhaiskasvatuksessa tukee maahanmuuttajataustaisten lasten kotoutumista ja auttaa lisäksi vieraskielisten huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä.
”Olen saanut erittäin paljon uutta ja tärkeää tietoa, miten saada monikieliset perheet osaksi ryhmää ja kuinka saada lasten oma kieli ja kulttuuri näkymään ryhmässä Suomen kielen rinnalla”, kertoo eräs hankkeen koulutuksen osallistuja.
Kielelliset valmiudet ja kielitietoisuus eivät ole hyödyksi ainoastaan kielen oppimisessa ja vieraskielisten lasten sopeutumisessa, vaan niillä on vaikutusta oppimiseen ylipäänsä.
”Kielitietoista toimintakulttuuria on tärkeää kehittää, sillä sen kautta voidaan auttaa oppilaita jäsentämään heidän jo olemassa olevaa tietoaan ja liittämään muualla tapahtuva oppiminen kouluoppimiseen”, toteavat Line Krogager Andersen ja Maria Ruohotie-Lyhty Kieliverkosto-sivuston kirjoituksessa.
Kielitietoisuuden lisääminen kasvattaa kulttuurista ymmärrystä ja valmentaa lapsia kohtaamaan toisenlaisista taustoista tulevia uteliaasti ja empaattisesti.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
Tutustu HY+:n opetusalan koulutuksiin, joissa opetusalan kehittäminen on painopisteenä. Kannattaa myös tilata HY+uutiskirje, niin saat kiinnostavia sisältöjä, ennakkotietoa tulevista koulutuksista sekä kutsuja maksuttomiin tilaisuuksiin.
