Ratkaisukeskeinen lähestymistapa auttaa monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Ratkaisukeskeisyyttä voidaan hyödyntää yksilöiden tai ryhmien valmentamisessa ja esimerkiksi erilaisten ongelmien tai haasteiden käsittelyssä. Ratkaisukeskeinen valmentaja luo intoa konkreettisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseen.
Ratkaisukeskeisyys on kouluttaja Marika Tammeaidin mukaan sekä menetelmä että ajattelu- ja toimintatapa. Kuten Tammeaid huomauttaa, ratkaisukeskeisyys ei ole pelkästään ongelmien ratkaisemisen väline, vaan siitä on hyötyä myös jo ennestään hyvien asioiden kehittämisessä yhä paremmiksi.
Ratkaisukeskeistä valmentamista voidaan hyödyntää hyvin monenlaisissa työtehtävissä, kuten asiakastyössä, johtamis- ja esihenkilötehtävissä sekä opetus- ja koulumaailmassa.
Oivalluksia ja oppeja valmennusharjoituksista
Program manager Suvi Eväkoski osallistui Ratkaisukeskeinen valmentaja -koulutukseen. Hän kertoo työtehtäviensä sisältävän paljon vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kanssa, ja hänen oivalluksensa koulutuksesta liittyvätkin vahvasti juuri vuorovaikutukseen.
Eväkoski alkoi hyödyntää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa työssään jo heti koulutuksen alussa. Hän tuo valmentavaa asennetta jokapäiväiseen työhönsä ja pyrkii ajattelemaan, ettei hänellä itsellään tarvitse olla vastauksia kaikkeen. Lisäksi hän on pitänyt erilaisia työpajoja, joissa hyödyntää koulutuksen aikana oppimiaan toiminnallisia menetelmiä.
”Osaan mielestäni yhä enemmän hyödyntää ihmisten vahvuuksia ja ymmärrän paremmin heidän tarpeitaan vaikuttaa omaan työhönsä”, Eväkoski kertoo. ”Olen löytänyt itsestäni innovatiivisia puolia ja huomaan usein katsovani asioita erilaisista näkökulmista kuin ennen valmennusopintojen aloittamista.”
Ratkaisukeskeinen valmentaja -koulutukseen sisältyy valmennusharjoituksia. Eväkoski päätyi tekemään harjoituksia enemmän kuin mitä koulutuksen suorittamiseen vaadittiin.
”Innostuin valmennusten aiheuttamista reaktioista, niin itsessäni valmentajana kuin harjoitusasiakkaiden kokemuksista heidän antamansa palautteen perusteella. Kunkin valmennusprosessin aikana huomasin, miten hienoa oli olla kulkemassa matkaa yhdessä asiakkaan kanssa.”
Myös alakoulun luokanopettaja Lotta Merisaari osallistui Ratkaisukeskeinen valmentaja -koulutukseen ja innostui valmennusharjoituksista: ”Valmennusharjoituksia tuli tehdä vähintään 15 tuntia, mutta minä ylitin tuon määrän reippaasti. Halusin saada mahdollisimman paljon treeniä.”
Merisaari aloitti valmennusharjoitukset pian koulutuksen alettua, ja hän koki hyödylliseksi jakaa harjoituksia vuoden mittaisen koulutuksen varrelle. Siten koulutuksen opit ja käytännön harjoittelu kulkivat käsi kädessä. ”Huomasin, miten oma osaaminen ja varmuus kehittyivät koulutuksen aikana.”
Vaikka kyse oli harjoittelusta, valmennusasiakkaiden tarve valmennukselle oli Merisaaren mukaan kuitenkin aina aitoa ja ajankohtaista. ”Valmennusharjoituksia tehdessä syntyi myös palo jatkaa valmennusten tekemistä koulutuksen jälkeen. Ehkä opinkin niiden kautta eniten itsestäni, vahvuuksistani ja erilaisista mahdollisuuksista.”
Ratkaisukeskeisyys työelämässä: ei jumiuduta ongelmiin ja kuunnellaan enemmän
Merisaari työskentelee perusopetukseen valmentavassa opetuksessa, mihin sisältyy paljon toimimista monikulttuuristen ja vieraskielisten oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa. Hän opettaa suomen kieltä sekä ohjaa oppilaita ja samalla myös oppilaiden perheitä suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Lisäksi hän toimii koulussaan muun muassa yhtenä tiiminvetäjänä ja johtotiimin jäsenenä.
”Työssäni korostuu vuorovaikutus, läsnäolo ja arvostava kohtaaminen”, Merisaari kuvailee. “Omalla ajallani toimin myös mentorina tuleville opettajille, ja nyt saamani coaching-koulutuksen myötä haaveilen opetusalan ihmisten tukemisesta etenkin työssäjaksamisen saralla.”
Merisaari kertoo, että koulutus vahvisti valmentavaa otetta hänen työssään ja muokkasi myös hänen omaa ajatteluaan ratkaisukeskeisempään suuntaan. ”Huomaan suhtautuvani asioihin nykyään paljon myönteisemmin. Näen enemmän mahdollisuuksia, enkä jumitu alkuperäisiin suunnitelmiin, vaan hyväksyn erilaiset näkökulmat.”
Merisaari näkee, että ratkaisukeskeisyyttä voidaan hyödyntää hyvin monenlaisen työn tukena.
“Ratkaisukeskeisyydessä itseäni kiehtoo sen tulevaisuussuuntautunut lähestymistapa ja se, että siinä ei jumiuduta ongelmiin. Ratkaisukeskeinen valmentaminen on yllättävän tehokasta. Se auttaa oivaltamaan, päästämään irti ajatusjumeista sekä tunnistamaan omia vahvuuksia ja voimavaroja.”
Merisaari on huomannut olevansa koulutuksen jälkeen parempi kuuntelija. “Kuuntelen, mitä esimerkiksi kollega haluaa kertoa, enkä ole ensimmäisenä latelemassa omia näkemyksiäni.”
Myös Eväkoski teki koulutuksen aikana samoja oivalluksia kuuntelemisesta.
”Suurimmat opit itselleni olivat näkökulman vaihtamisen ja kuuntelemisen taitojen viilaaminen”, Eväkoski toteaa. Hän asetti heti koulutuksen alussa itselleen tavoitteeksi kuuntelemisen taidon opettelun.
”Halusin opetella kuuntelemaan paremmin ihmisiä ilman, että minulla olisi tarve ohjata keskustelua. Kuuntelemisen taidon opettelu oli varmasti opiskelujen aikana raskain työ minulle itselleni, mutta myös selkeästi palkitsevin. Ymmärsin antaa hiljaisuudelle ja toisen kuuntelemiselle tilaa ja huomasin, kuinka suurimmat oivallukset usein juuri tarvitsivat sitä.”
Sekä Eväkosken että Merisaaren kokemusten perusteella työelämässä tarvitaan enemmän kuuntelua ja toisten aitoa kuulemista. Merisaari kertookin lopuksi uuden mottonsa, josta voi ottaa mallia erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin: ”hiljaisuus on joskus paras vastaus”.
Teksti: Saara Kankainen
Ratkaisukeskeinen valmentaja -koulutuksesta saat monipuoliset valmiudet ratkaisukeskeisyyden soveltamiseen omassa työssäsi. Seuraava toteutus käynnistyy syksyllä 2024, lue lisää ja hae mukaan!
