Mitä on positiivinen psykologia ja mitä sen opit voivat antaa yksilöille, yhteisöille ja organisaatioille? Miten rakentaa kestävää hyvinvointia ja mitä hyötyä siitä on työyhteisöille? Positiivinen psykologia tutkii ihmisten potentiaalia ja merkityksellistä elämää. Positiivisen psykologian oppien avulla voidaan kehittää niin yksilöiden kuin työyhteisöjenkin hyvinvointia ja työkulttuuria.
”Se, mihin katsot, kasvaa.” Sanonta pitää paljolti paikkansa. Jos näemme mahdollisuuksia itsessämme, työtovereissamme ja ympärillämme, on niillä asioilla taipumus toteutua. Monet tutkimukset myös osoittavat, että esimerkiksi kiitollisuuden harjoittamisella on positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme.
Ihmisillä on kuitenkin luontaisesti taipumus huomata ympäristöstä ja kanssaihmisistä niitä asioita, jotka kaipaavat korjaamista. Niin sanottu negatiivinen vinouma ja luolamiesaivomme haastavat päivittäistä hyvinvointiamme. Hermostomme on muotoutunut suojelemaan meitä tehokkaasti vaaroilta sekä kiinnittämään herkästi huomiota meitä mahdollisesti uhkaaviin asioihin.
Harva meistä herää yöllä kainalot hikisinä siitä, kun asiat sujuivat päivällä niin hyvin. Sen sijaan monen unta ja hyvinvointia voi haitata aivojen automaattinen kelailu siitä, mikä meni huonosti tai jäi tekemättä kiireen keskellä.
Tähän haasteeseen nousi vastaamaan positiivisen psykologian tiede, joka tutkii ihmisen potentiaalia sekä merkityksellistä elämää. Alan huippututkijat (kuten Martin Seligman, Christopher Peterson ja Mihály Csíkszentmihályi) kiinnostuivat 2000-luvun alussa siitä, mitä voisimme oppia niiltä ihmisiltä, jotka ovat erityisen onnellisia ja hyvinvoivia ja jotka suurista vastoinkäymisistä huolimatta ovat löytäneet elämään merkityksellisyyttä ja myönteisyyttä.
Tutkimuksissa huomattiin, että onnellisuutta ja myönteisiä tunteita kokevat ihmiset ovat pitkäikäisempiä, fyysisesti ja psyykkisesti terveempiä, löytävät mielekkäitä ja kestäviä ihmissuhteita ja he osaavat nauttia hyvin pienistä asioista. Tutkimusten mukaan myönteiset tunteet rakentavat myös monella tavalla meidän joustavaa kestävyyttämme – ne saavat meidät liikkeelle.
Kun koemme myönteisiä tunteita, olemme uteliaita, kiinnostuneita ja saamme helpommin itsemme virittäytymään hyvälle taajuudelle, jossa on kyky toimia toisten kanssa. Pystymme ratkomaan ongelmia, luomaan uutta, löytämään uusia merkityksiä ja tekemään hyviä valintoja, jotka rakentavat kestävää tulevaisuutta.
Tutkimusten mukaan työpaikat, joissa ruokitaan myönteisiä tunteita, kannustetaan ja toimitaan myös toisia varten, menestyvät. Ihminen, joka kokee myönteisiä tunteita työssään, kykenee kestämään vaikeitakin päiviä, tuunaamaan työtään, etsimään ratkaisuja ja luomaan uutta. Myönteisyys lisää sitoutumista, sinnikkyyttä ja tunnetta aikaansaamisesta. Lisäksi työn imu ja uteliaisuus lisääntyvät.
Seitsemän vinkkiä hyvinvoivan työkulttuurin rakentamiseen positiivisen psykologian avulla
Positiivisen psykologian huippuasiantuntijamme, kasvatustieteen tohtori Kaisa Vuorinen antaa seitsemän vinkkiä hyvinvoivan työkulttuurin rakentamiseen.
1. Toimi yhteisen suunnan mukaisesti
Yksi tiimityöskentelyn liikkeellepanevista voimista on yhdessä jaettu tarina ja näkemys työn merkityksestä ja päämäärästä. Tavoitteet, jotka eivät herätä mitään tunteita ovat helposti merkityksettömiä.
Jos yhteisiä arvoja ja tavoitteita työn tekemiselle ei ole muodostettu ja konkretisoitu, motivaatio ja merkitys työn tekemiselle vähenee.
2. Uskalla iloita, innostua ja hullutella
Myönteisyys ei ole vain hyviä hetkiä varten, vaan myönteisten tunteiden kokeminen rakentaa työssä kollektiivista resurssia kohdata takapakkeja ja kykyä ratkoa ongelmia rakentavasti. Ilolle ja huumorille kannattaakin raivata tilaa, koska myönteiset tunteet ylipäätään parantavat jokaisen työhyvinvointia ja hyvät hetket liittävät ihmisiä yhteen.
Kaikki tunteet ovat tärkeitä, niistä kullakin on viesti kerrottavanaan. Rikas tunneilmasto antaa työlle myös merkitystä. Positiivinen kierre voi syntyä myös vaikka yhteisestä turhautumisesta, jolle halutaan tehdä jotain. Tunnetaitoja ja kykyä säädellä esimerkiksi omaa kielteistä mielentilaa voi myös harjoitella.
3. Pysähdy pohtimaan, mitä tuot työpaikalle
Ihmiset tekevät työpaikan kulttuurin. Toimintakulttuuri muodostuu siitä, mitä ja miten työtä päivittäin tehdään. Työpaikoilla on paljon pinnan alla vaikuttavia normeja ja sääntöjä, jotka vaikuttavat kaikkiin työyhteisön jäseniin. Uudet työntekijät marinoidaan nopeasti työyhteisön totuttuihin tapoihin, olivat ne sitten hyviä tai eivät.
Toimintakulttuuri vaikuttaa siten tiedostamatta tai tiedostaen kaikkiin sen piirissä toimiviin. Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa sen ilmapiiristä. Psykologisesti turvallisessa tiimissä on ok olla eri mieltä toisten kanssa ja lupa välillä laskea rimaa. Samalla turvallisessa tiimissä on vapaus kertoa hulluistakin ideoista ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta. Oman asenteen kanssa työskentely on lähtökohta, samoin se, miten toimii itse kollegan kanssa.
Jokaisen on hyvä pohtia, mikä on sinun positiivinen laukaisijasi ja mikä saa sinut hyvälle mielelle työpäivässä. Miten voisit tuoda yhä useammin myönteisiä tunteita työpaikalle ja synnyttää myönteisiä tunteita myös toisille?
4. Käytä ja kehitä vahvuuksiasi
Emme voi olla huippuja kaikessa. Tämä koskee kaikkia työyhteisön jäseniä. Meistä jokainen voi olla paras omana itsenään olemisessa. Itsetuntemuksen opettelu tukee jokaisen työhyvinvointia.
Kehittyäkseen on hyvä palata tarkastelemaan sitä, mitä jo osaa ja minkä tekeminen tuo omat parhaat puolet esiin. Parhaimmillaan työssä voi kokea virtausta ja onnistumisia, kun tuntee itsensä, omat vahvuutensa ja pyrkii kehittymään niissä.
Monet tutkimukset osoittavat, että vahvuuksiin keskittyvät täsmennetyt työkulttuurin muutokset ja esimerkiksi vahvuusinterventiot ovat positiivisesti yhteydessä työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä näkyy esimerkiksi positiivisina tunteina, kasvaneena elämäntyytyväisyytenä, korkeampana työn imuna, henkilökohtaisena kasvuna sekä vähentyneinä masennusoireina.
Tiimien onnistumisen salaisuutena ei ole pelkästään vahvuuksien valjastaminen yhteiseen tekemiseen, vaan pikemminkin keskeiset prosessit työn arjessa, jolloin tiimin jäsenet tietoisesti kehittävät yhteistyötä ja yhdessä toimimista vahvuuksien kautta.
5. Huomaa edistyminen
Monet meistä toivovat itseltään yhä parempia suorituksia ja enemmän tykkäyksiä, korkeampaa onnistumisprosenttia ja asemaa työyhteisössä. Puristamme mailaa tiukemmin ja väsymme vaatimusten ristipaineessa.
Huomaamalla pienetkin askeleet toivottuun suuntaan onnistumiset ja prosessista opitut asiat sitouttavat tekemiseen, työyhteisöön ja motivoivat jatkamaan hyvää työtä sekä suhtautumaan rakentavasti myös epäonnistumisiin.
Myös hitaat, mutta kenties tärkeimmät prosessit työyhteisössä, on hyvä huomioida. On hyvä kannustaa koko tiimiä iloitsemaan matkasta ja pienistä edistymisen askeleista.
6. Jaa avokätisesti tunnustusta
Ihmisillä on taipumus tulla sellaisiksi, joiksi heitä kannustaa ja rohkaisee. Se, että palautetta ei anneta ollenkaan, vaikuttaa tutkimusten mukaan samalla tavalla kuin kielteinen palaute. Hyvää huomaamalla ja hyvästä ääneen kertomalla saavutetaan paitsi hyvää fiilistä, myös parempaa suoriutumista.
Jokaisessa työkaverissa on jotain ainutlaatuisen hyvää ja kaunista. Kannattaa käyttää aikaa sen pohtimiseen, kuinka houkuttelemme esiin jokaisen parhaan potentiaalin ja konkretisoimme yksilöiden ja tiimien kehityksen, kasvun ja onnistumiset.
Tiimien voimavarat vahvistuvat, kun aiemmista onnistumista puhutaan, niissä käytetyt vahvuudet sanoitetaan ja jokaisen vahvuuksien käyttö tehdään näkyväksi. Se, miten onnistumisista puhutaan, vaikuttaa koko tiimin työhön.
Työtiimin resilienssi ja joustavuus syntyy pienissä arkisissa kohtaamisissa ja avokätisessä kiitoksen ja positiivisen palautteen jakamisessa. Joskus ihan pienetkin arkiset asiat, jotka tavallisesti ohitetaan vähäpätöisinä, kannattaa nostaa esiin, dokumentoida ja liittää osaksi isompaa tarinaa.
7. Rohkaise hyvää – se, mihin katsot, kasvaa
Hyvää kohti katsominen ja vahvuuksien tunnistaminen kohottavat niin yksittäistä ihmistä kuin työyhteisöäkin. Samalla on hyvä ymmärtää, miten meihin on jo biologiassa sisäänkirjoitettu tarve keskittyä huoliin ja uhkiin. Onkin täysin luonnollista reagoida ikäviin uutisiin voimakkaasti.
Koska ihmismieli on luontaisesti taipuvainen tarttumaan negatiivisiin seikkoihin hanakammin kuin positiivisiin, tulee myönteistä tietoisesti nostaa esille. Alati vellovassa negatiivisuudessa myös tiimit menettävät luovuuden, joustavuuden sekä kyvyn kysyä ja kuunnella. Kielteiset ajatukset ja uskomukset kertautuvat ja saatamme jäädä kiinni kyynisyyden noidankehään.
Tämä pätee myös siihen, miten näet toiset ja miten tulkitset heidän aloitteensa. Jos keskityt enemmän kanssaihmisten pintapuutteisiin ja virheisiin, alat nähdä näitä alati ympärilläsi.
Kannattaa siis muistaa, että toiset meistä näkevät luontaisesti helpommin hyviä puolia ja myönteisiä mahdollisuuksia. Toisten tulee puolestaan tehdä aktiivisemmin tahdonalaista työtä huomatakseen hyvät asiat. Myönteisyyden ei tarvitse olla voimakasta tai isoa, vaan pienet hetket ja teot riittävät.
Teksti: Anne Burman, kehittämisen asiantuntija, HY+
Tule mukaan oppimaan lisää myönteisyyden voimasta ja keinoista hyvinvoivan yksilön ja työyhteisön edistämiseksi Positiivisen psykologian verkkovalmennukseen! Valmennuksessa on viisi osiota, joissa positiivisen psykologian teoria ja käytännön soveltavat harjoitukset oman elämän osa-alueille vuorottelevat ja syventävät opittua. Mukanasi valmennuksessa kulkee pienryhmä, jonka kanssa pääset jakamaan oivalluksia ja ideoita kulloinkin käsiteltävästä aiheesta. Lue lisää ja ilmoittaudu >>
