Töölön yhteiskoulun rehtori Marja Mikkola kertoo HY+:n haastattelussa lukion yhteisöllisyyden tärkeydestä. Hän korostaa huoltajien roolia yhteisöllisyyden kehittämisessä ja tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten lukiot voivat luoda ilmapiiriä, joka edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia.
HY+: Mikä on yhteisöllisyyden merkitys lukiolaisten arjessa ja miksi se on tärkeää tämän päivän lukiossa?
Marja Mikkola: Nykyinen yhteiskuntamme on hyvin individualistinen, tästä syystä myös nuoria kohtaan voi tulla suuria paineita yksilöinä. Nuorilla ei vielä välttämättä ole keinoja, joilla pärjätä asian kanssa yksin. Tästä syystä on tärkeää, että nuori tuntee olevansa osa yhteisöä. On tärkeää muistaa, että ihmisen hyvinvointi ei rajoitu vain mielen ja kehon terveyteen; sosiaalinen hyvinvointi on yhtä olennaista.
HY+: Miten yhteisöllisyys auttaa mielestäsi oppilaita valmistautumaan tulevaisuuteen?
MM: Harva aikuinen pystyy tai haluaa elää ja työskennellä täysin yksin. Lähtökohtaisesti me kaikki tarvitsemme taitoja ja kokemuksia yhdessä olosta, yhdessä tekemisestä ja yhdessä uuden oppimisesta. Yhteisöllisyys lukiossa auttaa muovaamaan näitä taitoja, jotka kantavat pitkälle aikuisikään.
HY+: Millainen rooli vanhemmilla ja yhteisön jäsenillä on lukion yhteisöllisyyden kehittämisessä?
MM: Vanhemmat ja muut yhteisön aikuiset jäsenet ovat erittäin tärkeitä koulun toimintakulttuurin luomisessa. Kaikki koulut ovat erilaisia, ja kaikki lähtee siitä, millainen kouluyhteisö on. Yhteisön aikuisten on hyvä pysähtyä ja keskustella siitä, mitkä ovat meidän yhteisöllemme tärkeitä arvoja. Heille tulee olla selkeää, miten me toimimme yhdessä, työskentelemme yhdessä, miten me puhumme toisistamme ja miten kohtelemme toisiamme. Kaikki tämä säteilee nuoriin.
HY+: Voisitko kuvailla joitakin käytännön esimerkkejä tai keinoja onnistuneista tavoista tukea yhteisöllisyyttä lukiossa?
MM: Aamupuurohetket ovat mukava tapa aloittaa päivä yhdessä. Niihin ovat myös vanhemmat tervetulleita.
Vanhempainillat ovat myös tärkeitä. Niitä voidaan pitää samana päivänä kuin lukiolaisten omia infotilaisuuksia. Näin oppilas ja huoltaja ovat olleet saman asian äärellä päivän aikana ja voivat kohdatessaan kotona keskustella asiasta yhdessä.
Opiskelijahuoltoryhmien toiminta tuo oppilaita yhteisen tekemisen äärelle. Esimerkkejä tästä ovat muun muassa välituntikahvila lautapeleineen, jäätelöhetket, erilaiset tempaukset sekä mielen hyvinvointia tukevien pelien pelaaminen yhdessä.
Myös tutor-toiminta on tärkeää: tutorit toivottavat uudet oppilaat tervetulleiksi lukioon ja yhteisöön. Näin he siirtävät kuulttuuria, toimintatapaa ja yhteisöllisyyttä seuraaville.
HY+: Mitä asioita vahvistamalla mielestäsi saadaan edistettyä lukion yhteisöllisyyttä?
MM: Ihmisten välinen kohtaaminen on asian ytimessä. Tärkeää on pohtia, miten, missä ja kuinka usein tapaamme, sekä millaisten asioiden äärellä kohtaamiset tapahtuvat. Yhdessä tulisi myös miettiä, mitä lukiomme edustaa, mitä tavoitteita meillä on, mitä arvoja haluamme edistää ja miten arvomme tulevat näkyviin käytännön toiminnassa sekä mihin haluamme pyrkiä tulevaisuudessa.
–
Yhteisöllisyys on voimavara, jolla on positiivista vaikutusta koko lukioyhteisölle. Yhteisöllisyyden tukeminen lukiossa luo vahvan perustan opiskelijoiden hyvinvoinnille, sitoutumiselle, oppimiselle ja tulevaisuuden menestykselle.
HY+ tarjoaa tilauskoulutusta yhteisöllisyyden tukemisesta lukioiden henkilöstöille. Tutustu koulutukseen >>
