Oppimisanalytiikka on oppimisdatan keräämistä erilaisista tietolähteistä ja kerätyn datan analysoimista eri menetelmin. Oppimisanalytiikkaa voidaan hyödyntää oppimisprosessin suunnittelussa ja oppilaitoksen toiminnan arvioinnissa johdon työvälineenä.
Oppimisanalytiikka on hyvin moninainen kokonaisuus ja datasta voi hullaantua. Hullaantuminen tekee analytiikan työlääksi kaikille osapuolille. Oppijat väsyvät jatkuvaan datan keräämiseen ja varmasti opettajat ja hallintokin jatkuvaan datan tulkintaan ja toimenpiteiden suunnitteluun.
Oppimisanalytiikan käyttöönottoon liittyy useita suunniteltavia ja sovittavia asioita. Mikä on oikea-aika ja oikea tapa kerätä dataa ja miten määritellään, mikä on tärkeintä?
Tiedolla johtamisessa olisi hyvä olla alusta alkaen systematiikan häivähdys. Saadaanko kaikki perusdata oppilashallinto-ohjelmasta, mitä kootaan oppimisympäristöistä? Mihin tarvitaan lisäkyselyjä? Onko valtakunnallisten kyselyjen data käytössä? Miten mahdollisimman pienillä liikkeillä saadaan vaikuttavaa tulosta?
Lue lisää: Oppimisanalytiikka oppilaitosjohtamisen tukena
Oppimisanalytiikan keskiössä on oppija. Opintopolulla etenemiseen tarvitaan dataa opiskelun eri vaiheissa eri toimijoilta ja sitä tarkastellaan hyvin eri suurennuslaseilla riippuen siitä, missä vaiheessa polulla ollaan. Analytiikan rakennusvaiheessa tuleekin miettiä, mikä on tärkeää ennen opiskelun alkua, mikä alussa, mikä prosessin aikana, mikä lopussa ja mikä jälkikäteen.
Yhtä tärkeää on miettiä tarkasti toimintaa ohjaavat reagointimallit. Millainen viesti tukee pikkuoppilaan lukuintoa? Auttavatko oppijaa yhteenvedot suoritetuista opinnoista, arvosanat tai vertailu keskiarvoon, jos tuntuu siltä, että nyt eivät voimat riitä enää mihinkään? Vai voisiko pirteä chattibotti tuoda valoa päivään kysymällä kuinkas päivä alkoi? Mikä on opettajan rooli, kun hän huomaa, että nyt hänen taitonsa eivät enää riitä oppijan auttamiseen, vaan tarvitaan vaikka psykologin tukea?
Oppimisanalytiikka on koko koulun yhteinen asia, ei yhden opettajan harteilla. Ja yhtä oikeaa mallia tai tapaa ei ole – ainakaan vielä. Ollaan uuden asian edessä, ja yhdessä oppien ja kehittäen löydetään parhaita ratkaisuja.
Oppimisanalytiikka-koulutuksissa on mahdollisuus kuulla toisten kokemuksia, kehittää omaa osaamista ja kysyä kysymyksiä. ”Sain koulutuksesta paljon, olin ihan maallikko. Nyt minulla on laaja näkemys oppimisanalytiikan perusteista”, kertoo eräs koulutuksen osallistuja.
”Koulutus oli toteutettu niin hyvin, että se herätti laajempaakin kiinnostusta. Koulutus on ollut todella korkealaatuinen. Kouluttajien osaaminen on ollut todella kovaa sekä sisällöllisesti että pedagogisesti. Oppimista edistävä ilmapiiri on ollut oiva.”
Teksti: Kaisa Honkonen ja Leena Vainio, Suomen eOppimiskeskus ry
Suosittu oppimisanalytiikkakoulutus on saanut jatkoa! Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja kohderyhmään kuuluville osallistujille maksuton. Lue lisää koulutuksesta ja ilmoittaudu mukaan.
