Rehtoribarometrin mukaan yhä useamman johtajan kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt (Salmela-Aro ym. 2022). Koulujen arkea kuormittavat monitahoiset käsitykset inkluusiosta ja koulut ovat eriarvoisessa tilanteessa opetusta järjestäessään. Kaikilla kouluilla tulee kuitenkin olla valmius kohdata ihan jokainen oppilas ja vahvistaa ammattilaisten hyvinvointiosaamista.
Kenelle
Valmennus on suunnattu opetusalan johtotehtävissä toimiville.
Tavoitteet
Valmennuksen tavoitteena on, että jokainen valmennukseen osallistuva rehtori tai johtoryhmä löytää omia hyvinvointia tukevia ja vahvistavia keinoja johtamisen tueksi. Keskeistä inklusiivisen koulun arjessa on se, että koulun johto pitää huolta myös omasta hyvinvoinnistaan, koska heillä on vastuu ja mahdollisuus vaikuttaa myös opettajien ja oppilaiden hyvinvointiin.
Valmennuksen aikana pysähdytään pohtimaan omia ja yhteisön voimavaroja ja arvoja. Valmennusprosessissa osallistujat oppivat käyttämään valmentavia menetelmiä osana omaa hyvinvointijohtamistaan. Rakennamme valmennuksen aikana vahvan pohjan, jonka varaan koko kouluyhteisö voi peilata hyvinvointiaan ja voimavarojaan.
Toteutus
Valmennus järjestetään lähitoteutuksena kolmena erillisenä päivänä. Lähitoteutus mahdollistaa aktiivisen valmentavan ja osallistavan työtavan sekä oman ajattelun reflektoinnin yhdessä muiden rehtoreiden ja johtoryhmien kanssa.
Kokonaisuus sisältää hyvinvointia vahvistavia välitehtäviä oman hyvinvointiosaamisen sekä koko kouluyhteisön hyvinvointiosaamisen kehittämiseksi.
Sisällöt
1. päivä: Rehtorin oma hyvinvointi
Ensimmäisen päivän ennakkotehtävänä on pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle. Tarkoituksena on kartoittaa omat voimavarat ja hyvinvointia kuormittavat tekijät.
Koulutuspäivän aikana perehdytään ammatillisen itsetuntemuksen osa-alueisiin: mielen ja kehon yhteyteen, arvoihin ja tietoiseen ajatteluun rehtorin hyvinvoinnin perustana. Päivän teemojen pohjalta jokainen osallistuja laatii oman hyvinvointisuunnitelmansa sekä konkreettiset keinot sen juurruttamiseksi arkeen.
Päivän sisältöjä rytmittävät tutkimusperustaiset luento-osuudet, joiden pohjalta osallistujat pääsevät reflektoimaan ja käymään dialogia pienryhmissä sekä pareittain. Välitehtävänä seuraavaan valmennuspäivään toimii oman hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen arjessa.
2. päivä: Hyvinvointia tukeva koulun toimintakulttuuri
Toinen päivä alkaa välitehtävän purkamisella ja oman hyvinvointisuunnitelman käsittelyllä. Keskiössä ovat osallistujien kokemukset, tunteet ja havainnot. Nostamme esiin onnistumisia sekä pohdimme hyvinvointitekoja estäviä tekijöitä arjessa.
Haemme tutkimusperustaisia näkökulmia tietoisuus- ja tunnetaitoihin oman johtamisen voimavaroina. Perehdymme hyvinvointiteorioiden näkökulmien kautta hyvinvoivan koulun toimintakulttuurin johtamiseen.
Päivän sisältöjä rytmittävät tutkimusperustaiset luento-osuudet, joiden pohjalta osallistujat pääsevät reflektoimaan ja käymään dialogia pienryhmissä sekä pareittain. Välitehtävänä osallistujat kartoittavat yhdessä johtoryhmän kanssa hyvinvoivan koulun toimintakulttuuria tukevia elementtejä.
3. päivä: Hyvinvointiosaamisen johtaminen osana kestävää kehitystä
Päivän aikana käymme useita dialogeja omasta pedagogisesta hyvinvointijohtamisesta koulun kestävän toimintakulttuurin johtamiseksi. Keskiössä on henkilöstön hyvinvointiosaamisen ja osallisuuden kokemuksen tukeminen.
Osallistujat arvioivat oman tietoisen hyvinvointijohtamisen merkitystä koko kouluyhteisön kannalta. Pohdimme, miten hyvinvointiosaamista voidaan vahvistaa kestävillä rakenteilla toimintakulttuurin struktuureissa ja ajankäytössä.
Päivän sisältöjä rytmittävät erimuotoiset dialogit koulutuksen sisällöistä ja omista havainnoista hyvinvointijohtamiseen liittyen. Päivän lopuksi osallistujat konkretisoivat askelmerkit hyvään tulevaisuuteen.