Kauppalehdessä tänään (5.4.2018) julkaistu juttu Eilispäivän taidoilla ei tehdä huomisen töitä käsittelee erittäin tärkeää ja viime aikoina yhä useammin keskusteluihin noussutta muuntokoulutusta ja kipeää tarvetta sen systemaattiseen lisäämiseen: ”Korkeakoulut ja yliopistot ovat perinteisesti keskittyneet tutkimukseen ja tutkintoihin, ja tähän perustuu myös niiden rahoitusmalli. Se ei kannusta korkeakouluja panostamaan täydennyskoulutukseen. Tehokkain tapa olisi muuttaa yliopistojen rahoitusta enemmän täydennyskoulutusta suosivaksi”.
Ilahduin kovasti Kauppalehden kannanotosta. Jotta nykyisen työelämän osaamishaasteisiin voitaisiin vastata, olisi yliopistot ja korkeakoulut saatava lähemmäksi elinkeinoelämää ja aktiivisiksi toimijoiksi. Olen pohdiskellut, voisiko yliopistoissa olla muitakin urapolkuja tieteellisen urapolun lisäksi – esimerkiksi valmistuville kandeille ja maistereille? Maailman arvostetuimmilla yliopistoilla kuten Harvardilla, Standfordilla, MIT:llä ja Oxfordilla on jatkuvasti omaa henkilöstöä kehittämässä ja toteuttamassa korkealaatuista perus- ja täydennyskoulutusta, yritystoimintaa ja muuta elinkeinoelämää hyödyttävää kaupallista toimintaa tieteellisen toiminnan lisäksi. Kotimaisen täydennyskoulutuksen lisäksi myös Suomen koulutusvienti saisi aivan uudenlaisen nosteen, jos yliopistoissa ja korkeakouluissa panostettaisiin juuri nyt kuumana käyvään kysyntään paitsi opettajien ja oppilaitosjohdon täydennyskoulutuksen puolella, myös luonnontieteiden, lääketieteen ja kansainvälisen sopimusjuridiikan puolella vain muutamia mainitakseni.
Suomalainen käytännöllinen, pehmeisiin arvoihin ja osaamiseen perustuva yliopistollisen kouluttamisen filosofia sopisi kansainvälisesti nyt hyvin moneen maahan. Moni maa ja siellä toimivat rahoittajat haluaisivatkin panostaa nyt suomalaiseen osaamiseen. On hyvä muistaa, että sekä kotimainen että kansainvälinen täydennyskoulutus ja siinä käytävä dialogi sekä palaute tuovat lisäarvoa paitsi valmennettaville yrityksille ja organisaatioille ja osaamispäivitystä hakeville yksilöille, myös itse tieteen tekemiselle.
Kirjoittaja: Marjaana Suutarinen, toimitusjohtaja HY+
Lue myös Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportti Pitkän aikavälin politiikalla läpi murroksen – tahtotiloja työn tulevaisuudesta (5.4.2018). Raportti keskittyy työn murrokseen ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. Yhtenä raportin keskeisenä havaintona korostuu jatkuva ja elinikäinen oppiminen.
