Väitöskirjatutkija Kirsi-Marja Heikkinen, tutkijatohtori Raisa Ahtiainen ja yliopistotutkija Elina Fonsén Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta tutkivat varhaiskasvatuksen johtajuutta yhteisön käytännön käsitteen kautta 12.5.2022 julkaistussa tutkimusartikkelissa. Artikkelissa pääpaino on varhaiskasvatuksen johtajien käsityksissä omasta johtajuudestaan. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten johtajat näkevät itsensä osana varhaiskasvatuksen moniammatillista työyhteisöä ja hajautettuja johtamiskäytäntöjä. Tämä blogiartikkeli on referaatti Heikkisen, Ahtiaisen ja Fonsénin tutkimusartikkelista.
Tutkimustulosten mukaan varhaiskasvatusjohtajien johtajuuskäsityksissä on useita ulottuvuuksia. Johtajuuden osa-alue koostuu muun muassa varhaiskasvatusarvoista, varhaiskasvatuslainsäädännöstä ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmasta. Tulokset osoittavat myös, että muodollinen johtajuus on olennainen osa työyhteisön ja sen vision johtamista.
Johtajien keskustelut paljastivat, että varhaiskasvatuksen arvot ja opetussuunnitelmat ovat erottamattomia varhaiskasvatuksen johtamisesta ja kasvatusjohtajuudesta. Onnistunut johtaminen perustuu varhaiskasvatuksen arvoihin, perusopetussuunnitelman hallintaan ja lainsäädäntöön.
Pätevä johtaminen vaatii ”pedagogista henkeä”, joka luodaan hallitsemalla opetussuunnitelma ja sitoutumalla se varhaiskasvatuksen arvoihin. Pedagogiset asiakirjat ja arvot ovat johtajuuden selkäranka ja rajat, jotka luovat selkeät menettelytavat ja suuntaviivat.
Vaikka johtajat näkivät arvot ja monet käsitteet luonteeltaan ihanteellisina ja automaattisina, he huomauttivat, että ne ovat myös erittäin subjektiivisia ja tarkoittavat yhteisön jäsenille eri asioita. Ainoa tapa luoda yhteisymmärrystä on lisätä jatkuvaa pedagogista dialogia arvojen ja opetussuunnitelman välillä.
Hajautettu johtajuus
Muodollisemmassa roolissa johtaja toimii promoottorina, joka on vastuussa koko prosessista. Johtajat näkivät itsensä ”positiivisina generaattoreina”, joiden tulee nähdä erilaiset mahdollisuudet ja olla vastuussa uskottavan vision luomisesta.
Johtajien kyky valmentaa ja tukea yhteisön reflektointitaitoja nähtiin olennaisena osana johtajuutta. Johtajat uskoivat, että hajauttava johtaminen perustuu yhteistyöhön, joka synnyttää työyhteisössä sitoutumista.
Hajautetussa johtajuudessa työyhteisö osallistuu kehittämiseen varhaiskasvatusjohtajien kanssa. Käytännössä se on tapa toteuttaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaa ja yhteistä visiota yhdessä työyhteisön kanssa.
Varhaiskasvatusjohtajien mukaan hajautettua johtajuus vaati lisäkeskusteluja käytännön toteutuksesta. Johtajat katsoivat, että varhaiskasvatusalan käsitykset hajautetusta johtajuudesta ovat yleisesti ottaen liian erilaisia. Yhdenmukaisempi käsitteen ymmärtäminen vähentäisi sekaannusta käytännön delegoinnin ja ideologisemman tason välillä.
Johtajat korostivat, että järkevin tapa kehittää hajautettua johtajuutta on toimia moniammatillisessa yhteisössä, jonka kaikki jäsenet voivat osallistua johtamiseen.
On tärkeää antaa työntekijöiden luoda ideoita ja tehdä kokeiluja. Johtajan on luotava työntekijöille osallistumismahdollisuuksia, jotka tarjoavat arvokkaita oppimiskokemuksia. Johtajan on myös rohkaistava yhteisöä arvioimaan rakenteita ja prosesseja niiden kehittämiseksi.
Johtajat korostivat, että johtajuuden vaatimukset ovat haastavia, kun otetaan huomioon suuri hallinnollinen työtaakka, opettajien johtamisosaamisen puute ja hajautetun johtamisen toiminnallisten rakenteiden puute. Nämä ongelmat tulee ratkaista ennen kuin todellinen johtajuuden jakaminen on mahdollista.
Johtajuus moniammatillisessa yhteisössä
Johtajilla oli ristiriitaisia käsityksiä yhteisöstä, koska moniammatillinen työyhteisö nähtiin nykyisellään haasteena. Yhteisten pedagogisten näkemysten puute, liian vähäinen aika keskusteluun sekä varhaiskasvatuksen opettajien ja lasten- ja lähihoitajien epäselvät vastuut aiheuttavat hämmennystä ja ristiriitoja yhteisöissä.
Johtajien mukaan varhaiskasvatuslainsäädännön ja perusopetussuunnitelman viimeisin uudistus muutti perusteellisesti opettajien roolia ja rajoitti tietyt pedagogiset vastuut vain opettajille. Varhaiskasvatuksen lasten- ja lähihoitajat on jätetty sivuun ilman koulutusta.
Päivitetty tehtäväkuvaus opettajan roolista on vaikuttanut lasten- ja lähihoitajien tehtäviin tiimissä. Johtajat olivat huolissaan lupaavan uudistuksen aiheuttavan motivaation puutetta, heikkoa työhön sitoutumista ja suuria ristiriitoja moniammatillisissa yhteisöissä.
Johtajat kokivat olevansa johtamiensa työyhteisöjen jäseniä ja halusivat priorisoida läsnäolonsa. Käytännössä henkilöstön pedagogisen pätevyyden puute on vienyt johtajat osaksi lapsiryhmiä tukemaan työntekijöitä jokapäiväisessä työssä ja pedagogisissa tapaamisissa.
Pedagogisen työn jakaminen opettajien kanssa on helpottanut näkemyksen ja muutoksen johtamista koko yhteisössä. Näissä yhteisöissä muodollista johtajaroolia kuvailtiin keskeiseksi, mutta johtajien nähtiin olevan enemmän yhteistyötä edistäviä ja pedagogista osaamista jakavia valmentajia. Johtajat uskoivat tämän työskentelytyylin tukevan hajautettua johtajuutta ja kokonaisvaltaista työmotivaatiota.
Johtajat näkivät, että hajautetussa johtamisessa on ymmärrettävä arvojen, roolien ja pedagogisten vastuiden jakamista, mikä luo rajoja ja rakenteita varhaiskasvatustyölle. Vuodesta 2016 lähtien varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmassa sanotaan, että johtajat ja opettajat vastaavat varhaiskasvatuskeskusten pedagogiikasta. Johtaja-opettaja-rakenne luo perustan moniammatilliselle yhteisölle, joka sisältää yhteistyön lapsiryhmissä opettajien sekä lasten- ja lähihoitajien välillä.
Valitettavasti tämä johtajien ja opettajien välinen perusrakenne ei ole toteutunut tarpeeksi hyvin, jotta johtajuutta voitaisiin jakaa moniammatillisessa yhteisössä. Hajautetun johtajuuden täyden potentiaalin vapauttamiseksi tulevaisuudessa johtajat korostivat pätevien opettajien merkitystä. Lisäksi hajautetusta johtajuudesta käsitteenä ja käytännön rakenteina tarvitaan enemmän yksimielisyyttä.
Kulttuurimuutos varhaiskasvatusorganisaatiossa on kivinen tie, jonka kulkeminen vie artikkelin kirjoittajien mukaan aikaa. Tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ovat moniammatillinen yhteisö, sen ammatilliset roolit ja pedagogiset vastuut. Myös syvempien syiden ja ratkaisujen löytäminen yllä kuvattuihin ongelmiin on tärkeää.
Teksti: Sari Saarinen, opetuksen ja oppimisen asiakkuuspäällikkö, HY+
Teksti on referaatti Kirsi-Marja Heikkisen, Raisa Ahtiaisen ja Elina Fonsénin tutkimusartikkelista Perspectives on Leadership in Early Childhood Education and Care Centers Through Community of Practice. Tutkimusartikkeli on julkaistu 12.5.2022.
Raisa Ahtiainen ja Kirsi-Marja Heikkinen olivat myös puhumassa HY+digiaamussa 24.3.2022 varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen johtamisesta ja inkluusiosta. Lataa ja katso HY+digiaamun tallenne.
