Jatkuva tai elinikäinen oppiminen ei ole asiana uusi, vaan siitä on puhuttu jo vuosikymmeniä. Nyt se on kuitenkin noussut jälleen hyvin ajankohtaiseksi, kun koko ihmiskunta on uusien ja isojen haasteiden edessä. HY+ on mukana Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen tarjonnassa, jonka avulla voidaan ratkoa myös globaaleja ongelmia.
Helsingin yliopisto käynnisti viime syksynä jatkuvan oppimisen verkoston tukemaan Suomessa meneillään olevaa parlamentaarista jatkuvan oppimisen uudistusta. HY+ on tärkeä osa verkostoa: täydennyskoulutuksen tarjoajana yhtiön koko ajatus pohjautuu jatkuvalle oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle myös ennen tai jälkeen tutkinto-opiskelun.
Yliopiston jatkuvan oppimisen visio julkistettiin 8.9.2020 Tiedekulmasta striimatussa livetilaisuudessa, jossa myös HY+:n toimitusjohtaja Kimmo Kärpijoki oli paneelikeskustelun vieraana. Paneeliin osallistuivat lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta, Elinkeinoelämän keskusliiton osaaminen ja kasvu -sektorin johtaja Riikka Heikinheimo sekä Helsingin yliopiston kehitysjohtaja ja Avoimen yliopiston johtaja Susanna Niinistö-Sivuranta.
Tilaisuuden avasi Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom, joka puhui yliopiston roolista jatkuvassa oppimisessa. Yliopiston uusi strategia ja jatkuvan oppimisen visio liittyvät hänen mukaansa saumattomasti toisiinsa.
”Yliopisto haluaa olla hyvin tiiviissä yhteistyössä yhteiskunnan kanssa, tuottaa hyvää ja tarpeellista tietoa ja asiantuntijoita yhteiskunnan tarpeisiin”, Lindblom totesi puheenvuorossaan. Hän pitää merkittävänä, että yliopisto tarjoaa tutkimuspohjaista tietoa kaikille halukkaille: ”Se on todella tärkeää tässä maailmassa, kun tieto muuttuu nopeasti ja on olemassa erilaisia vaihtoehtoisia totuuksia.”
Lindblom toivottikin kaikki tutkimuspohjaisesta tiedosta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen tarjontaan. ”Toivon että ne jotka osallistuvat jatkuvaan oppimiseen, osallistuvat myös maailman pelastamiseen”, rehtori tähdensi puheenvuoronsa lopuksi.
Helsingin yliopisto onkin kehittänyt kestävyysteemasta jatkuvan oppimisen monitieteisen koulutuskokonaisuuden, jossa HY+ on vahvasti mukana. Koulutuskokonaisuudesta saa uusinta tutkittua tietoa ja konkreettisia työkaluja kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiseen sekä ihmisten ja strategiatyön johtamiseen.
Kuten tilaisuudessa nostettiin esiin, jatkuvan oppimisen visio on tehty vastaamaan maailman isoihin muutostekijöihin: väestönmuutokseen, työn ja osaamisen muutokseen, elinkeinorakenteen ja tiedon järjestelmien murrokseen sekä ekologisiin ja yhteiskunnallisiin kriiseihin.
Muutoksista syntyvien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan sivistystä sekä ihmiskuvan ja maailmankuvan päivittämistä. Tässä yliopistolla on merkittävä rooli.
Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen visio
Helsingin yliopiston jatkuvan oppimisen projektipäällikön Pauliina Kupilan mukaan jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan osaamisen kartuttamista, vahvistamista ja päivittämistä läpi koko elämän ja kaikkien elämänalueiden. Kohderyhmää ovat siis kaikki eri-ikäiset oppijat vauvasta vanhukseen.
HY+:n rooli jatkuvan oppimisen kokonaisuudessa on keskittynyt nimenomaan työikäisten osaamisen kehittämiseen, missä on myös kansallisen jatkuvan oppimisen uudistustyön ja parlamentaarisen työskentelyn painopiste.
Kupila ja tilaisuuden vetäjänä toiminut Demos Helsingin asiantuntija Julia Jousilahti esittelivät yliopiston jatkuvan oppimisen vision, joka rakentuu neljästä lähtökohdasta:
1. Sivistyslupaus ja tutkimusperustaisuus ovat jatkuvan oppimisen kulmakivet
Yliopiston tarjoama koulutus perustuu korkealaatuiseen tutkimukseen. Yliopisto rakentaa sivistystä ja osaamista, mikä vahvistaa yhteiskunnan tietopohjaa sekä ihmisten merkityksellistä elämää ja kestävää tulevaisuutta.
2. Jatkuva oppiminen kuuluu kaikille
Yliopisto tarjoaa laadukasta, tutkimukseen perustuvaa avointa opetusta ja tiedesisältöjä kaikille kiinnostuneille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta. Tutkinto-opetus on yliopiston tärkein keino edistää jatkuvaa oppimista yhteiskunnassa, ja yliopisto pyrkii valmistamaan opiskelijat oman osaamisen päivittämiseen myös valmistumiseen jälkeen.
3. Helsingin yliopisto on työelämän luottokumppani
Yliopisto tekee yhteistyötä erilaisten organisaatioiden kanssa ja tarjoaa ketterästi kysyntää vastaavia jatkuvan oppimisen palveluja. Tavoite on, että organisaatiot tietävät yliopiston olevan luotettava, korkeatasoinen ja asiakaslähtöinen palveluntarjoaja osaamisen kehittämisessä.
4. Jatkuva oppiminen on osa yliopiston arkea
Jatkuvan oppimisen opintotarjonnan kasvattaminen ja palveluiden tarjoaminen on nostettu yhdeksi yliopiston strategisista tavoitteista. Jatkuvan oppimisen tarjoaminen yliopiston ulkopuolelle on osa koulutusohjelmien arkea, ja yliopiston tulee tarjota myös omalle henkilöstölleen mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen.
HY+:n toiminta on vahvasti yhteydessä jatkuvan oppimisen vision lähtökohtiin, sillä yhtiön tarkoituksena on nimenomaan yhdistää Helsingin yliopiston ajankohtainen tutkimustieto käytännön työelämään. HY+ toteuttaa räätälöityjä jatkuvan oppimisen ratkaisuja yrityksille ja organisaatioille, ja se on tunnettu yhteistyökumppani myös julkisen sektorin toimijoille, kuten kunnille ja julkishallinnolle.
Kärpijoki nosti tilaisuudessa esille HY+:n yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa toteuttaman varhaiskasvatuksen koulutuskokonaisuuden, joka valmistaa päiväkotien lastenhoitajia hakemaan varhaiskasvatuksen opettajaksi pätevöittävään koulutukseen.
Koulutus tarjoaa osallistujille ohjausta ja tukea korkeakouluopinnoissa menestymiseen, ja HY+ toimii Kärpijoen mukaan ikään kuin siltana yliopisto-opetukseen. ”Tällaisessa roolissa voisimme toimia enemmänkin”, hän totesi.
Työelämän kumppani jatkuvassa oppimisessa
Tilaisuuden paneelikeskustelussa puhuttiin yliopiston sivistyslupauksen yhdistämisestä työelämän akuutteihin tarpeisiin. Miten pitkäkestoinen tiedon kartuttaminen saadaan yhdistettyä nopeuden vaatimukseen?
Niinistö-Sivurannan mukaan yliopiston pitkällä aikavälillä tuottama luotettava tieto toimii pohjana, ja nopeus syntyy puolestaan toiminnasta, vuorovaikutuksesta ja siitä, että kysymyksiin, ongelmiin ja haasteisiin vastataan tässä ajassa. ”Kyllä yliopisto siihenkin taipuu, vaikka meillä on pitkäkestoinen tutkimustoiminta siellä taustalla”, hän painotti.
Kuten Kärpijoki toi esiin, HY+:ssa yhdistetään viimeisin tutkimustieto käytännönläheisiin osuuksiin. Tällä tavoin HY+:n koulutuksissa on mukana sekä työelämän vaatima ketteryys että yliopiston tarjoama pitkäkestoinen tiede ja sivistys.
Vaikka tutkijat katsovatkin tulevaisuuteen pidemmällä aikajänteellä kuin yritykset, on tutkimuksen ja työelämän välinen dialogi erittäin kannattavaa, Heikinheimo korosti keskustelussa. Myös Niinistö-Sivuranta painotti vuoropuhelun tärkeyttä: ”Yrityselämän näkökulma on myös yliopistolle äärettömän tärkeä.”
Yrityksissä ei välttämättä aina tiedetä, minkälaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan tai mihin suuntaan osaamista kannattaisi kehittää. Osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa yliopistolla ja sen tuottamalla luotettavalla tutkimustiedolla voisikin olla vielä suurempi rooli.
Niinistö-Sivurannan mukaan yliopisto tarjoaa yrityksille ja organisaatioille hyvin monenlaisia yhteistyömahdollisuuksia ja mitä syvemmälle yhteistyössä mennään, sitä paremmin tarpeita pystytään tunnistamaan puolin ja toisin.
Heinivirta piti jatkuvan oppimisen jalkautumisen kannalta merkittävänä sitä, että osaamisen kehittämistä tuodaan osaksi ihmisten työtä ja että omaa osaamista voi kehittää työn ohessa. Tällä ajatuksella myös HY+:ssa pyritään suunnittelemaan täydennyskoulutuksia, jotta niiden tarjoama hyöty olisi sekä yksilön että koko työelämän kannalta mahdollisimman suuri.
Tilaisuudessa korostui ajatus siitä, että siellä missä on isoja ongelmia ratkaistavana, on myös töitä ja osaamistarvetta tulevaisuudessa. Siksi tarvitaan tutkimukseen perustuvaa jatkuvan oppimisen tarjontaa.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
