Digitaalisuus ja erilaisten uusien teknologioiden käyttö on lisääntynyt yhteiskunnassa viimeisten vuosien aikana hyvin nopeasti. Kännykät ja sähköposti tuntuvat jo lähes muinaisilta keksinnöiltä, sosiaalisen median kanavat ovat osa arkeamme ja viime vuosina etätyöt ovat viimeistään pakottaneet ihmiset Teamsien ja Zoomien ääreen. Tekoäly ja siihen liittyvät sovellukset ovat läsnä mediassa lähes päivittäin.
Digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat aiheuttaneet uudenlaista painetta ja pohdintaa myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan osaamisvaatimuksiin. Mitkä ovat niitä taitoja mitä lasten olisi hyvä ja tarpeellista oppia? Mikä on varhaiskasvattajan rooli tässä prosessissa?
Digitaalisuus osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti vuosille 2020–2023 Uudet lukutaidot -kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajien digitaalista osaamista sekä lisätä matalan kynnyksen oppimista sekä varmistaa Suomen sijoitus digiosaamisen kärkimaiden joukossa.
”Mutta onko sitä digiä pakko tunkea joka paikkaan? Eikö lapset voisi jättää rauhaan?”, saattaa moni ajatella.
Kaikki uusi herättää toisinaan innostuksen lisäksi epäluuloa. Siksi onkin hyvä, että erilasten teknologioiden vastuullisesta käytöstä käydään aktiivista keskustelua ja niitä tutkitaan. Erityisen tärkeää tämä on varhaiskasvatuksessa, sillä lapset ovat poikkeuksellisen alttiita erilaisille aikuisten tarjoamille vaikutteille. Lapsille kaikki on uutta ja ihmeellistä, oli kyseessä sitten perinteinen kirja, legopalikat, tabletti tai älypuhelin, ja he imevät vaikutteita ympäristöstään kuin pesusienet.
Maailman muutoksen vauhdista huolimatta tavoitteet varhaiskasvatukselle ja esiopetukselle ovat pysyneet samoina: jokaisen lapsen kehityksen, hyvinvoinnin, oppimisen ja kasvun tukeminen. Monet pedagogiset käytännöt muodostavat edelleen vakaan ja hyvän pohjan varhaiskasvatukselle.
Samaan aikaan varhaiskasvatuksen tulisi tarjota lapsille taitoja toimia myös tulevaisuudessa, ja sen tueksi tarvitaan vastuullista ja asiantuntevaa digiosaamista, joka on suunniteltu ikätasoisesti. Tämä puolestaan edellyttää uudenlaista osaamista myös varhaiskasvatuksen asiantuntijoilta.
Digitaalisuus ja uudet lukutaidot eivät tarkoita vanhan hylkäämistä vaan lasten teksti- ja teknologiaominaisuuksien monipuolistamista – tavoitteena ei siis ole saada digitaalisuutta väkisin osaksi lasten kasvatusta, vaan ottaa jo olemassa olevat teknologiset välineet mukaan arkeen niin, että ne tukevat parhaalla mahdollisella tavalla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteita.
Digitaitojen opiskelusta välineet vastuulliseen teknologian hyödyntämiseen
HY+ on kehittänyt uusimpaan tutkittuun tietoon pohjautuvan koulutuksen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen parissa työskenteleville, jotta heillä olisi valmiudet tukea tulevia sukupolvia parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuksen suunnittelussa on hyödynnetty uusia lukutaitoja kehittäneiden kuntien kokemuksia ja hyväksi todettuja toimintatapoja, ja se tarjoaa varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa toimiville opettajille monipuolista digiosaamista. Painopiste on luovan sisällön tuottamisessa yhdessä lasten kanssa, mikä vahvistaa myös lapsen omaa toimijuutta koulutuksellista tasa-arvoa.
Koulutuksen asiantuntijoina toimii alan parhaita ammattilaisia, kuten monilukutaidon ja digitaalisten tekstitaitojen apulaisprofessori Pekka Mertala Jyväskylän yliopistosta, väitöskirjatutkija Sini Davies Helsingin yliopistosta sekä digikoordinaattori Laura Koponen, joka on kokenut digipedagogiikan kouluttaja.
Koulutukseen sisältyy lisäksi useita case-esimerkkejä päiväkodeista, joissa on lähdetty hyödyntämään digitaalisuutta erilaisissa arkisissa päiväkodin askareissa – oli se sitten QR-koodien käyttö metsäretkellä, stop motion -animaatioiden teko tai interaktiiviset tarinat. Esimerkin pääset katsomaan tästä.
Yhteenveto
Digitalisaatio ja digitaaliset ympäristöt ovat muuttaneet oppimista ja vuorovaikutusta monin tavoin: ne ovat mahdollistaneet laajemman oppimateriaalin käytön, monipuolisemman viestinnän ja yhteistyön, oppimisen ajasta ja paikasta riippumatta sekä uudenlaiset mahdollisuudet luovuuden ja innovoinnin edistämiselle. Samalla on herännyt keskustelua muun muassa yksityisyydensuojasta, digiturvallisuudesta, eriarvoisuudesta ja keskittymiskyvyn haasteista. Digitalisaatio itsessään ei ole hyvä tai huono, vaan tärkeää on sen tarkoituksenmukainen käyttö.
Jos kaipaat tukea ja apua digitaalisten taitojen vahvistamiseen omassa työyhteisössäsi, ole rohkeasti yhteydessä. Teemme myös räätälöityjä koulutuksia eri organisaatioiden ja yhteisöjen tarpeisiin!
Teksti: Laura Maijala, kehittämisen asiantuntija
