Uuden vuoden lähestyessä kaikkialla pohditaan uusia alkuja ja tavoitteita. Yleensä tyypillisin lupaus uudelle vuodelle on liikuntaharrastuksen aloittaminen, ja tammikuussa kuntosalit, uimahallit ja hiihtoladut täyttyvätkin ihmisistä ääriään myöten. Liikunnan aloittaminen on tietenkin hyvä asia, mutta elämäntapamuutoksessa tulisi muistaa, että niin kuin kehoakin, myös mieltä kannattaa kehittää.
Mielen kehittämisen tärkeys korostuu etenkin työelämässä. Nopeasti tapahtuvassa muutoksessa on pysyttävä mukana, eikä siinä auta pelkkä liikunta, vaikka se onkin tärkeä tekijä mielen virkeyden ylläpitämisessä. Omaa osaamistaan ja työskentelytapojaan on pystyttävä jatkuvasti kehittämään.
Törmäsin kiinnostavaan mielen kehittämisen keinoon jo aikaisemmin tänä vuonna, kun kuulin opiskelukaverini lukuhaasteesta. Hän oli päättänyt lukea 50 kirjaa vuoden aikana, mikä tarkoittaa noin kirjaa viikossa. Juuri Twitteristä tarkistamani tiedon mukaan kaverini on nyt lukenut 107 kirjaa tänä vuonna, ja vuotta on vielä jäljelläkin useampi päivä.
50 kirjaa vuodessa kuulostaa paljolta, mutta varmasti kannattaa. Toukokuun lopussa julkaistussa Takakansi-podcastissa kaverini kertoo saaneensa lukuhaasteestaan jo siihen mennessä esimerkiksi uusia käsitteitä omaan ajatteluun sekä konkretiaa käytännön työarkeen. Hän toteaa, että tärkeintä ei ole luettujen kirjojen määrä vaan se, että ylipäänsä lukee ja pysähtyy ajattelemaan lukemaansa. Siten varmasti oppii kaikista eniten ja tulee kehittäneeksi itseään lukemisen ohessa.
Mitä muita hyötyjä kirjojen lukemisesta saa? Kuten aivotutkija Minna Huotilainen kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa (julkaistu 3.12.2018), niitä on monia. Huotilainen selittää artikkelissa yhden lukemisen hyödyn olevan tiedollisen ymmärryksen parantaminen. Tämä hyöty on varmasti kaikille tervetullut etenkin juuri työelämässä, kun tietoa tulee jatkuvasti joka suunnasta.
Helsingin Sanomien artikkelissa nostetaan esiin myös toinen tärkeä seikka, miksi kirjoja kannattaa lukea: ”Jos ei enää pysty lukemaan kirjaa keskeytyksettä, ja on siihen ennen pystynyt, on syytä huolestua, Huotilainen sanoo.” Lukemalla kirjoja voi siis testata ja varmasti kehittääkin omaa keskittymiskykyään. Myös tämä on sellainen taito, jota tarvitaan työelämän jatkuvassa viesti- ja tietotulvassa.
Huotilainen mainitsee artikkelissa monia muitakin lukemisen höytyjä, joista esille nostamisen arvoinen on esimerkiksi empatiakyvyn lisääminen. ”Romaania lukiessa ihminen eläytyy toisen ihmisen tarinaan ja tilanteeseen aivan toisin kuin esimerkiksi tietotekstiä lukiessa”, artikkelissa kerrotaan. Työelämässä empatiakyky on äärimmäisen tärkeää. Siitä on hyötyä niin esimiestyössä, projektien tai koko yrityksen johtamisessa kuin viestinnässäkin, jota organisaatioissa tekevät kaikki.
Oma vuoden 2018 kirjasaldoni, josta en tosin ole pitänyt tarkkaa kirjaa, on todennäköisesti laskettavissa kahden tai rehellisyyden nimissä varmaan lähemmäs yhden käden sormilla. Olen kuitenkin ollut aiemmin innokas lukija, joten pienen haasteen asettaminen uudelle vuodelle ei tunnu mahdottomalta. Vuonna 2019 voisin luvata lukevani vaikka yhden kirjan kuukaudessa, mikä tekisi jo tusinan verran tarinoita vuodessa.
Kirjoittaja: Saara Kankainen
Hae inspiraatiota vuoteen 2019 tilaamalla uutiskirjeemme. Kirjavinkkejä emme lupaa, mutta tuoreinta täsmätietoa koulutuksistamme ja maksuttomista tilaisuuksistamme sitäkin enemmän!
